Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta alustava sopimus – Päärataan voidaan hakea paremmin rahoitusta

Euroopan parlamentti ja neuvosto saivat 12.3. aikaan alustavan sopimuksen Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevasta ehdotuksesta, joka on osa EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021–2027). Se on vielä hyväksyttävä muodollisesti parlamentissa ja neuvostossa lähiviikkoina.

Uudelle Verkkojen Eurooppa -välineelle tulee 33,71 miljardin euron määrärahat (käypinä hintoina). Suurin osa rahoituksesta 25,81 miljardia euroa menee liikenneinfrastruktuurille (ml. koheesiomaiden rahoitus 11,29 mrd € ja sotilaallinen liikkuvuus 1,69 mrd €), 5,84 miljardia euroa energiaan ja 2,06 miljardia euroa digitaaliseen infrastruktuuriin (mm. 5G:n käyttöönottoon).

Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan investointeja Euroopan liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuuriverkkoihin. Se tukee vihreää ja digitaalista siirtymää edistämällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen vuosikymmenen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista.

Ohjelman avulla edistetään älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategian tavoitteiden saavuttamista. Strategialla luodaan perusta, joka auttaa EU:n liikennejärjestelmää toteuttamaan vihreän ja digitaalisen muutoksen ja selviytymään paremmin tulevista kriiseistä. Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa todetaan, tuloksena saadaan 90 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Tähän päästään älykkään, kilpailukykyisen, turvallisen, esteettömän ja kohtuuhintaisen liikennejärjestelmän avulla. Etusijalle asetetaan ympäristön huomioon ottavat liikennemuodot, kuten raideliikenne, ja latauspisteiden kehittäminen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja varten.

Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan myös energian sisämarkkinoiden yhdentymistä, parannetaan verkkojen yhteentoimivuutta rajojen yli ja edistetään hiilestä irtautumista ja rajatylittävää energia-alan yhteistyötä. Näin väline auttaa saavuttamaan EU:n kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet.

Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiosta tuetaan innovatiivisten, turvallisten ja kestävien rajatylittävien digitaalisten infrastruktuurien kehittämistä ja käyttöönottoa, mahdollistetaan digitaalisten verkkojen ja palvelujen suotuisa kehitys ja tuetaan Euroopan visiota vuoteen 2030 ulottuvasta digitaalista vuosikymmenestä vuodeksi 2025 asetettujen gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi sen avulla varustetaan keskeiset liikenneväylät, kuten maantiet, rautatiet, merireitit ja satamat, kestävillä ja nopeilla yhteyksillä. Samalla kansalaiset saavat käyttöönsä nopeammat ja toimivammat yhteydet, joiden avulla he voivat hyödyntää paremmin etäopiskelua, tehokkaampia digitaalisia palveluja ja laajempia etäyhteistyömahdollisuuksia.

Hyvä uutinen Pääradalle ja Pirkanmaalle – periaatteessa

Neuvottelutulos varmisti sen, että Suomen pääradasta tulee osa Euroopan merkittäviä rajat ylittäviä ratayhteyksiä – osa EU:n Pohjanmeri-Itämeri -ydinverkkokäytävää. EU:n 9 ydinverkkokäytävää kokoavat EU:n kaksitasoisen TEN-T-liikenneverkon keskeisimmät multimodaaliset rajatylittävät yhteydet ja niille suunnataan n. 85% EU-rahoituksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että pääradan mahdollisuudet saada Verkkojen Eurooppa -rahoitusta paranevat.

Päärataryhmä – ml. Pirkanmaan liitto ryhmän vetäjänä ja Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto Brysselin päässä – ovat tehneet vuosia edunvalvontaa myönteisen ratkaisun hyväksi. Tämä on siis merkittävä erävoitto Pääradan toimijoille, mukaan lukien maakunnat ja kaupungit. Suoraan sanottuna, pääradan EU-rahoitusmahdollisuudet ovat nyt niin hyvät kuin ne vain voivat olla. Nyt kaikki riippuu vain siitä, miten edetään: haetaanko Pääradan oleellisille hankkeille rahoitusta CEF2 -ohjelmasta vai ei.

CEF2 -ohjelman liikenneosion ensimmäinen 3 vuoden työohjelma on valmistumassa. Hakuja tulee olemaan yksi joka vuosi. Ensimmäisten 3 vuoden aikana jaossa on LVM:n mukaan suurin osa 7 vuoden kokonaisbudjetista. Ohjelmakauden ensimmäinen CEF2 -hakukierros aukeaa syyskuussa ja on oleellista, että valtio hakee Pääradan merkittäviin pullonkaulahankkeisiin (erityisesti Tampere-Helsinki välillä) heti ensimmäisestä hausta lähtien.

Pääradan kehittämiseen Tampere-Oulu -välillä ollaan parhaillaan hakemassa  2,5 M € suunnittelurahoitusta edellisen rahoituskauden viimeisistä hauista (LVM). Tämä haettava summa puolittaa valtion 5 M € rahoituspäätöksen ko. yhteyden suunnitteluun.

Lähteet:

Euroopan komission lehdistötiedote

Euroopan parlamentin lehdistötiedote

YLE: Rail Balticalla turvataan lisärahoitusta EU:lta, myös Suomen pääradan mahdollisuudet saada tukea vahvistuvat

Aamulehti: Suomen päärata nousi avainväylien joukkoon: “Mahdollisuus saada EU-rahoitusta paranee”