Tampere-Oulu -raideyhteyden kehittämissuunnitteluun EU-rahoitusta – Pirkanmaalla suuri huoli tulevien hakujen rahoitustasosta

15.7.2021 Pirkanmaan liiton tiedote

Suomen valtio haki viime talvena Verkkojen Eurooppa -ohjelman (CEF, Connecting Europe Facility) vuoden vaihteessa päättyneen ohjelmakauden rahoitustukea toisessa ns. häntähaussa neljälle liikennehankkeelle, joista kaksi oli raideliikennehankkeita ja kaksi oli satamahankkeita. Toinen raideliikennehankkeista oli päärataan kohdistuva Tampere-Oulu -yhteysvälin kehittämissuunnittelu.

Euroopan komission 15.7.2021 tekemällä päätöksellä Tampere-Oulu -yhteysvälin suunnitteluun tulee 2,5 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Suomen valtio osoittaa suunnitteluun samansuuruisen määrärahan.

– Suunnittelurahoituksen saaminen Tampereen ja Oulun välille on tärkeää. Pitkistä yksiraiteisista osuuksista johtuen yhteysvälillä on raidekapasiteettivajetta, mikä hankaloittaa sekä henkilö- että tavaraliikenteen sujumista. Pirkanmaalla ko. raideyhteyden ensisijaiset tarpeet ovat kaksoisraiteen saaminen Tampereen Lielahden ja Ylöjärven Lakialan välille sekä uuden sivuraiteen saaminen Parkanon Vahojärven kohdalle, toteaa Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

Koskelan mukaan suunnittelurahoitusta tarvitaan vielä jatkossa huomattavasti lisää. Samalla tulee myös jo tehdä jatkosuunnittelua Tampere-Seinäjoki -välin muuttamiseksi kokonaan kaksiraiteiseksi. – Vaikka nyt lausuntovaiheessa olevassa Väyläviraston investointiohjelmassa tätä rataosaa ei ole pidetty keskeisenä eikä kiireellisenä, niin tämä 160 kilometrin osuus on pääradan liikennöintiä haittaava pullonkaula, sanoo Koskela.

Kaksi viikkoa sitten eduskunnassa hyväksytyssä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Liikenne12) Suomen pääradan merkittävyys on nostettu esille. Pirkanmaalla on kiinnitetty huomiota samaan huoleen kuin eduskunnassa, miten kansallisen rahoituksen leikkaaminen vuodesta 2023 lähtien vaikuttaa liikenteen kehittämishankkeisiin.

– Liikenne12:ssa on tuotu esille, että EU-rahoituksen hyödyntäminen täysimääräisesti uudella rahoituskaudella on erittäin tärkeää. Meillä kyllä tukikelpoisten ratahankkeiden määrä kasvaa Suomen rataverkolla, mutta ongelmana on kansallisen rahoituksen väheneminen. EU-rahoituksessa pääpaino on vuosissa 2021-2024, jolloin seitsemän vuoden rahoituksesta tullaan käyttämään kaksikolmasosaa. Samaan aikaan meillä rahoitus on matalimmillaan. Tästä kohtaanto-ongelmasta meillä ei ole vielä käyty riittävää keskustelua. Hallituksen budjettiriihessä syyskuussa tähän pitäisi saada myönteinen ratkaisu, kertoo Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Hannele Räikkönen.

Räikkönen toteaa, että pääradalla EU-rahoitusta on odottamassa useita kohteita Tampereen ja Helsingin välillä, samoin Tampereen henkilöratapihan uudistusinvestointi on EU-rahoituskelpoinen. – Näihin tulee hakea EU-rahoitusta heti, kun ensi syksynä aukeaa uuden rahoituskauden haku, sanoo Räikkönen.

EU:n CEF-häntähaun rahoitusta sai myös Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamissuunnittelu, yhteensä 6,289 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat:
Edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto, 050 527 2129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi
EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, 040 776 3446, hannele.raikkonen@tampere.fi