Suomi on yhä Euroopan kolmanneksi innovatiivisin maa – Länsi-Suomi kuuluu vahvoihin innovoijiin

Euroopan komissio julkaisi 6.7. Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2023. EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut noin 8,5 prosenttia vuodesta 2016 lähtien. Innovaatiotulokset ovat parantuneet 25 EU-maassa ja heikentyneet seitsemässä. Edistymisen tahti on kuitenkin hidastunut.

EU:n innovaatiosuorituskyky on yhä hieman parempi kuin Kiinan ja kuilu Australiaan pienenee. Kuilu Kanadaan, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin nähden on kuitenkin kasvanut.

EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat (suorituskyky yli 125 prosenttia EU:n keskiarvosta), vahvat innovoijat (100–125 prosenttia EU:n keskiarvosta), kohtalaiset innovoijat (70–100 prosenttia EU:n keskiarvosta) ja uudet innovoijat (alle 70 prosenttia EU:n keskiarvosta). Parhaiten EU-maista suoriutuu nyt Tanska Ruotsin asemesta. Ruotsi on nyt toisena ja Suomi kolmantena. Muita innovaatiojohtajia Alankomaat ja Belgia.

Kaavio 1: EU-maiden innovaatiojärjestelmien suorituskyky

EU on yhä jakautunut innovoinnin suhteen. Ryhmät muodostuvat paljolti maantieteellisesti: innovaatiojohtajat ja suurin osa vahvoista innovoijista löytyvät Pohjois- ja Länsi-Euroopasta ja suurin osa kohtalaisista ja uusista innovoijista taas Etelä- ja Itä-Euroopasta. Erinomaisia innovaatiojärjestelmiä löytyy kuitenkin myös jälkimmäisistä valtioista.

Alueellisella tasolla innovaatiosuorituskyky on parantunut 211 alueella seuratuista 239:stä alueesta sitten vuoden 2016. Voit lukea tarkemmin aluetason tuloksista Regional Innovation Scoreboardista (RIS) 2023.

Aluetason analyysi Suomen osalta on tehty suuralue-tasolla. Länsi-Suomi kuuluu vahvoihin innovaattoreihin (Strong Innovator +). Sen innovaatiosuorituskyky on parantunut vuodesta 2016 lähtien 14,4, %:a EU-tasoon nähden. Elinikäinen oppiminen on alueella suhteellinen vahvuus kun taas korkeakoulutus näyttäytyy tilastollisesti heikkoutena. Rakenteellisissa eroissa julkisen sektorin työntekijöiden määrä on EU:n keskitason alapuolella, kun taas maatalouden ja kaivannaisteollisuuden työllisyys on EU:n keskitason yläpuolella. Länsi-Suomen innovaatiosuorituskyky on laskenut 1,9 %-yksikköä kansalliseen tasoon verrattuna vuodesta 2016.

Kuvio 2: Länsi-Suomen vahvuudet ja heikkoudet suhteessa kansalliseen ja EU-tasoon verrattuna.

Heinäkuussa 2022 hyväksytyn uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman avulla komissio pyrkii kaventamaan EU:n sisäisiä eroja ja asemoimaan EU:n johtavaksi toimijaksi globaalissa innovaatioympäristössä. Toimintaa toteutaan esimerkiksi alueellisten innovaatiolaaksojen avulla, joita halutaan luoda sata kappaletta. Niitä rahoitetaan Horisontti Eurooppa -rahoituksella, yhdistetettynä esim. EAKR- tai muuhun rahoitukseen.

Tausta

Euroopan innovaatioiden tulostaulu sisältää vertailevan analyysin innovaatiosuorituskyvystä EU-maissa, muissa Euroopan maissa ja EU:n naapurimaissa. Tulostaulu on laadittu vuosittain vuodesta 2001 lähtien. Siinä arvioidaan eri maiden innovaatiosuorituskyvyn vahvuuksia ja heikkouksia ja autetaan maita tunnistamaan osa-alueita, joilla niillä on puutteita.

Tulostaulu osoittaa, että EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet innovointiin ja tutkimukseen huippuosaamista, kilpailukykyä ja avoimuutta painottaen. Tulostaulun avulla voidaan kehittää toimia, joilla edistetään innovointia Euroopassa, ja antaa poliittisille päättäjille tietoa nopeasti kehittyvästä kansainvälisestä tilanteesta.

Lähteet:
Euroopan komission lehdistötiedote (6.7.2023)
European Innovation Scoreboard 2023 -sivu
Regional Innovation Scoreboard (RIS) 2023
Suomen suuralueiden innovaatiosuorituskykyä koskevat tiedot 2023