Suomi on EU:n toiseksi innovatiivisin maa

Euroopan komissio on julkaissut vuosittaisen eurooppalaisen innovaatiosuorituskyvyn arvioinnin, European Innovation Scoreboard 2020:n. Se näyttää, että innovaatiokyky on parantunut EU:ssa ja on ohittanut jo toisen kerran Yhdysvallat. Eurooppa tulee kuitenkin yhä Etelä-Korean, Australian ja Japanin perässä ja ero on kasvanut vuodesa 2012 lähtien. Samaan aikaan Kiinan innovaatiokyky on kohentunut viisi kertaa nopeammin kuin Euroopan. EU:n innovaatiopolitiikkaa on koordinoitava paremmin Euroopan  globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Koronaviruspandemia on entisestään alleviivannut innovaatioiden merkitystä.

Innovaatiokyky paranee EU:ssa tasaiseen tahtiin ja jäsenvaltioiden innovaatiokyvykkyys myös lähenee toisiaan. EU:n innovaatiosuorituskyky on parantunut vuodesa 2012 lähtien 8,9 %:ia. Iso-Britannian lähtö EU:sta ei ole muuttanut EU:n globaalia asemaa innovaatiovertailussa.

graph: European Innovation Scoreboard 2020

Euroopan komissio: European Innovation Scoreboard -maavertailu vuonna 2019. Lisätietoa komission sivuilta.

Innovaatiojohtajana jatkaa Ruotsi, Suomi sijoittuu toiseksi. Perässä tulevat Tanska ja Alankomaat. Suomen innovaatiokyky on noussut vuodesta 2012 lähtien. Suomen vahvuuksia ovat innovaatioystävällinen ympäristö, henkilöstöhallinto ja innovaattorit. Keskivertoa paremmin Suomi menestyy myös seuraavilla aloilla: elinikäinen oppiminen, innovatiivisten pk-yritysten ja muiden välinen yhteistyö, julkisen ja yksityisen yhteisjulkaisut sekä kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut. Suomen innovaatiokyvyn heikkouksia ovat työllisyys- ja myyntivaikutukset. Suomen heikkoudet löytyvät työllisyydestä innovatiivisten alojen nopeasti kasvavissa yrityksissä, keski- ja korkean teknologian tuotteiden viennistä, julkisten T&I-kustannusten yksityisestä yhteisrahoituksesta sekä uusien tuotteiden myynnistä markkinoille ja yrityksille.

EU-vertailussa Suomi menestyy erityisen hyvin, kun tarkastellaan esimerkiksi kaikkein eniten T&I-investointeja tekeviä yrityksiä ja peruskoulun yrittäjyyskoulutusta. Suurimmat erot EU-vertailussa liittyvät yritysten syntymiseen, BKT:n vuosittaiseen muutokseen (keskiarvo) sekä valmistavan teollisuuden työllisyyteen.

Lähde: European Commission – European Innovation Scoreboard 2020: EU’s innovation is increasing

Innovation Scoboard 2019_Regional profiles Finland