Raportti: Europarlamenttivaalien tulokset ja niiden vaikutukset

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto

Miska Järvenpää, harjoittelija

Sisu Saari, harjoittelija

 

Taustaa ja vaaliennusteita

Kuvassa Politicon ”Poll of Polls” (https://www.politico.eu/europe-poll-of-polls/)

Parlamentissa oli tarjolla 720 paikkaa mepeille, joista 15 oli tarjolla Suomelle verrattuna aiemman parlamenttikauden loppupuolella vallinneeseen 14. Meppien määrä muuttui tämän vuoden vaaleissa Brexitin seurauksena.

Keskeisimpiä vaaliteemoja Suomessa olivat turvallisuus ja ulkopolitiikka Venäjän suhteen. Turvallisuuskysymys oli merkittävä teema myös EU-tasolla.

Vaaliennusteet niin Suomen kuin Euroopan tasolla povasivat suurta voittoa laita- ja äärioikeistolle. Euroopan tasolla niin vihreiden kuin vasemmiston uskottiin menettävän merkittävästi paikkoja.

Suomessa vaaleissa arveltiin häviävän paikkoja Vihreiden (1) sekä RKP:n (0).  Paikkoja uskottiin saavan yhden lisää lisää kokoomuksen (4), SDP:n (3), perussuomalaisten (3) sekä vasemmiston (2). Keskustan (2) paikkojen uskottiin pysyvän samoina viime vaaleihin.

 

Vaalien lopputulos

Vaalitulokset eivät vastanneet täysin ennusteita etenkään Suomessa. Kokoomus sai odotetut neljä paikkaa, mutta mustana hevosena toisiksi suurimmaksi puolueeksi nousi Vasemmistoliitto kolmella paikalla. Perussuomalaiset sen sijaan jäi jytkyä vaille häviten toisen paikoistaan ennustetusta kasvusta huolimatta. Vihreät myös hävisivät vaaleissa kaksi paikkaa vuoden 2019 vaaleista. Merkittävää tuloksissa Suomen tasolla on, että hallituspuolueet hävisivät oppositiolle paikoissa suhteessa 6-9.

Euroopan tasolla ennusteet pitivät suurilta osin paikkansa, vaikkakin vaalitulokset elävät yhä sitoutumattomien meppien liittyessä muihin ryhmiin sekä ryhmien välisten muutosten takia. Laita- ja äärioikeistoryhmät EKR ja ID saivat merkittävästi lisää paikkoja vuodesta 2019, kun taas vihreät hävisivät toistakymmentä paikkaa. Suurin häviäjä vaaleissa oli kuitenkin Emmanuel Macronin Renew Europe, jossa myös Suomen keskusta ja RKP ovat, häviten 28 paikkaa parlamentissa ja johtaen myllerrykseen Ranskan sisäpolitiikassa. Keskustaoikeistolainen EPP onnistui myös nostamaan kannatustaan 13 paikan verran, mutta suurimmaksi nousijaksi tuli tästä huolimatta EKR.

Myös vasemmalle nojautuvat puolueet noudattivat pääosin ennusteita, vaikkakaan kannatus ei romahtanut vihreiden tavalla. Sen sijaan Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä (GUE/NGL) onnistui voittamaan kaksi paikkaa, kun taas S&D -ryhmä hävisi kolme paikkaa. Vaalituloksessa voidaan siis huomata jonkin verran poliittista polarisaatiota oikean lisäksi myös vasemmalle. Painopiste parlamentissa siirtyi kuitenkin näkyvästi oikealle oikeiston vaalivoiton, vihreiden häviön ja vasemmiston kannatuksen stagnaation seurauksena.

 

Vaalien vaikutukset

 

Suomi

Kansallisella tasolla europarlamenttivaalien tulos vie uskottavuutta hallituspuolueilta, jotka saivat paikkoja vähemmän kuin odotettiin. Etenkin perussuomalaisten kannatuksen romahdus ennustetusta kasvusta huolimatta vie uskottavuutta puolueelta ja saattaa vaikuttaa hallitusyhteistyöhön. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kommentoi Ylelle:

”Se on yleisesti näin, että jos jollakin puolueella alkaa menemään vähän heikommin kuin aikaisemmin, niin yleensä se jollakin tavalla heijastuu hallitusyhteistyöhön.”

Kokoomuksen mukaan Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vaalitappioilla ei kuitenkaan tule olemaan vaikutusta hallitusyhteistyöhön. Totuus jää siis nähtäväksi.

Yleisesti se, että oppositiopuolueet saivat vaaleissa enemmän kannatusta kuin hallituspuolueet, luo eripuraa hallituksen tavoitteiden ja Suomen meppien poliittisten päämäärien välille. Tämän vaikutus jäänee pieneksi yleisen oikeiston kannatuksen nousun seurauksena, mutta se on silti huomionarvoista.

 

Ranska, Saksa ja Italia

Ranska, Saksa ja Italia ovat talousmahteina kaikki suuria ja merkittäviä EU:n jäsenmaita, joiden vaalitulokset olivat hyvin äärioikeistovoittoisia. Äärioikeiston paikkojen kasvu Euroopan parlamentissa tulee luultavasti vaikuttamaan paljon vähemmän, kuin itsessään äärioikeiston kannatuksen nousu suurissa jäsenmaissa. Suuri kannatus EU-vaaleissa ennakoi menestystä myös kansallisella tasolla.

Äärioikeiston aseman muutos kansallisella tasolla nähdään erityisen pian Ranskassa. Äärioikeiston murskavoitto ja Macronin Eurooppamielisen puolueen tappio johti siihen, että presidentti ilmoitti hajottavansa Ranskan parlamentin. Uudet vaalit kääntävät mahdollisesti Ranskassa myös kansallisen politiikan päälaelleen ja maa ajautuu poliittisesti hankalaan tilanteeseen.

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue on johtava puolue maassa, muttei kuitenkaan pärjännyt EU-vaaleissa. Äärioikeiston voitto horjuttaa Saksassa SPD:n uskottavuutta.  

Italiassa tilanne ikään kuin vain vaihtui kahden äärioikeistolaisen puolueen välillä, kun pääministerin Giorgia Melonin puolue Italian Veljet nosti paikkamääräänsä ja 2019-vuoden vaaleissa menestynyt Lega kärsi tappioita. 

 

Unkari ja Puola

Sekä Unkarissa että Puolessa äärioikeisto sai vähemmän ääniä kuin ennustettiin. Suurin puolue Puolassa oli tiukan kilpailun jälkeen EPP:hen kuuluva Koalicja Obywatelska ECR:n jäsenenä toimivan äärioikeistolaisen ”Laki ja oikeus” -puolueen sijaan. Unkarissa vaalien voittaja oli Viktor Orbánin Fidesz, mutta huomattavasti laskeneella kannatuksella.

Unkarissa Orbánin Fidesz-puolue sai liittolaisineen 44,6 % äänistä, kun taas tätä vastaan kilpaileva Tisza sai 29,7 % äänistä. Tulos on merkittävä, sillä Fidesz on saanut vaaleissa alle puolet äänistä vain kerran viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. On myös esitetty, että vaalitulos saattaisi antaa osviittaa Orbánin kannatuksen tippumisesta. Aiheesta uutisoi Politico.

 

EU ja komissio

Seuraavan komission muodostamisen kannalta parlamentin kokoonpano voi aiheuttaa päänvaivaa. Nykyisen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin todennäköinen jatkokausi tulee vaatimaan uuden parlamentin enemmistön tuen, mikä voi osoittautua hankalaksi etenkin aiemmin von der Leyeniä tukeneiden vihreiden ja Renew Europen merkittävien vaalitappioiden seurauksena. Kysymyksiä on myös noussut siitä, onko von der Leyenillä edes oman puolueensa järkkymätön tuki.

Kompensoidakseen muuttunutta vaalitulosta nykyinen puheenjohtaja voisi pyrkiä yhteistyöhön ECR:n kanssa, mutta samalla hän riskeeraisi tukensa esimerkiksi S&D:ltä sekä vihreiltä. Toisaalta myöskään näiden puolueiden täysi myötäily ei ole vaihtoehto, sillä ilmastolinjaukset ovat herättäneet eripuraa myös EPP:n riveissä. Jos von der Leyen pyrkii takaamaan kannatuksensa täällä, saatetaan se nähdä lähitulevaisuudessa ilmastotavoitteiden jonkinasteisena vesittymisenä.