Mikko Aaltonen tuo Tampereen ja Pirkanmaan äänen kuuluviin Euroopan alueiden komiteassa

Mikko Aaltonen – Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen, sekä vasemmistoliiton valtuusryhmän puheenjohtaja – aloitti tammikuussa 2020 Euroopan Alueiden komitean jäsenenä. Edellisellä kaudella hän toimi Alueiden komiteassa varajäsenenä, ja kauden jälkeen puolue tiedusteli, kiinnostaisiko häntä toimia Alueiden komitean varsinaisena jäsenenä. Aaltonen vastasi pienen harkinnan jälkeen kysymykseen myöntävästi. ”EU on tärkeä organisaatio Suomen, Pirkanmaan ja myös Tampereen kannalta. Kun tällainen mahdollisuus vaikuttaa alueellisiin asioihin tällaisella tasolla avautui, niin ajattelin, että kyllähän sinne kannattaa lähteä.” Aaltonen kertoo päätöksestään.

Aaltonen kertoo, että näin uutena Alueiden komitean jäsenenä hänen roolinsa komiteassa on vielä tarkkaileva sekä opetteleva. ”Ehkä hyvin tyypillinen suomalainen lähestymistapa tällainen, ettei tehdä numeroa itsestään. Olen ajatellut, että koska kokemusta on vielä verrattain vähän, ei kannata ottaa kauhean isoa roolia ainakaan näin alkuun”. Toivomuksena hänellä kuitenkin on, että järjestelmään sekä sen toimintatapoihin sisälle päästyään pääsisi valmistelemaan lausuntoja sekä osallistumaan työskentelyyn aktiivisemmin.

Aaltosen mukaan Alueiden komitean toiminnalla on vaikutusvaltaa EU:n lainsäädäntäprosessissa, jos asiat on tehty oikein. Euroopan parlamentti sekä komissio ovat velvoitettuja pyytämään lausuntoja komitealta isossa osassa päätöksiä, sillä suuri osa EU:n päätöksistä toteutetaan paikallistasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että alueiden komitea pääsee lausumaan näistä asioista. Loppujen lopuksi kuitenkin paljon vaikutusta on myös sillä, kuinka paljon parlamentti ja jäsenmaat ottavat lausuntojen asioita huomioon. ”Uskoisin että oikein tehtyinä, lausuntojen tekemisellä ja komitean toiminnalla on vaikutusvaltaa.”

Alkaneen kauden odotuksista puhuttaessa esiin nousee koko maailmassa vallitseva koronaviruskriisi, sillä tällä hetkellä Alueiden komitean työ on kriisistä johtuen pysähtynyt ja tammikuussa pinnalla olleet teemat ovat jokseenkin muuttuneet. ”Olisin odottanut, että olisin päässyt nostamaan esiin Tampereelle, Pirkanmaalle ja Suomelle tärkeitä aiheita, mutta valitettavasti vallitseva koronakriisi saattaa viedä huomion kaikelta muulta.” Aaltosen mukaan nähtäväksi jää, milloin päästään palamaan kauden alussa pöydällä oleviin aiheisiin. Hän kuitenkin toivoo, että kriisin jälkeen Alueiden komiteassa päästäisiin puhumaan liikenteen kehittämisestä, sosiaalipolitiikasta, teknologiasta sekä julkisista hankinnoista. Aaltosen huolenaiheena on kuitenkin hieman se, että jäävätkö kriisin vuoksi muut aikaisemmin oleelliset ja tärkeät teemat sivummalle.

Aaltosen yksi isoimmista tavoitteista Alueiden komiteassa työskennellessä on viedä eteenpäin sekä Suomen sisäisen, että Suomesta muualle Eurooppaan suuntautuvan liikenteen kehittämistä. Etenkin Pirkanmaalla iso kysymys on pääratahankkeen sekä raideliikenteen kehittäminen. Hänen mukaansa Suomessa tulisi miettiä mahdollisuuksia sille, että helppoja kulkuyhteyksiä muualle Eurooppaan olisi tarjolla myös rautateitse, ettei lentoliikenne olisi välttämätöntä. Lisäksi tulisi miettiä sitä, miten Suomen sisällä liikutaan paremmin julkisella liikenteellä.

Myös sosiaalipoliittiset teemat ovat Aaltoselle aiheita, joihin hän haluaisi alkaneella kaudella keskittyä. Esimerkiksi työllisyyspolitiikassa olisi kehittämistä. Hän kertoo, että Suomessa työllisyys keskittyy nyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle sekä suuriin kasvukeskuksiin, muttei niinkään pienemmille alueille. Näiden erojen tasaamiseen tulisi miettiä keinoja maan sisällä. Ilmiön voi nähdä myös EU-maita yhdistävänä, sillä myös monilla muilla jäsenmailla on edessään sama tilanne. Myös väestön ikääntyminen on teema, joka yhdistää miltei kaikkia jäsenmaita. Aaltosen mukaan EU-maat kuitenkin hoitavat asiaa tällä hetkellä hyvin eri tavoin, sillä yhteiskunnat sekä niiden resurssit ja käytännöt ovat erilaisia.

Aaltoselle tärkeä eteenpäin vietävä teema ovat myös julkiset hankinnat. Hän kertookin pohtineensa sitä, miten julkisissa hankinnoissa voitaisiin tukea pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä paremmin. Hän näkee, että Suomessa tilanne on se, että tiettyihin hankintoihin pystyvät osallistumaan vain tietyn kokoiset, suuret tai kansainväliset yritykset. Paikallisia toimijoita tulisikin tukea siten, että myös näille toimijoille riittäisi markkinaa julkisissa hankinnoissa.

Mikko Aaltonen on jäsen Alueiden komitean talouspolitiikan (ECON) sekä sosiaalipolitiikka-, koulutus-, työllisyys-, tutkimus ja kulttuuri- valiokunnassa (SEDEC). ECON:issa käsitellään teollisuus-, pk-yritys-, talous- ja rahapolitiikkaa, talouden ohjausjaksoa, sisämarkkinoita, kansainvälistä kauppaa ja tulleja, julkisia hankintoja, kilpailu- ja valtionapupolitiikkaa. SEDEC-valiokunnan toimiala on puolestaan hyvin laaja: työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, liikkuvuus, koulutus sekä tutkimus- ja innovaatioasiat. Myös mediateknologia, nuoriso-, urheilu-, monikielisyys- ja monikulttuurisuusasiat kuuluvat tähän valiokuntaan. Valiokunnilla on Aaltosen mielestä Alueiden komiteassa työskentelyssä ratkaiseva rooli. ”Käytännössä isoin osa työstä tehdään siellä. Isot linjat ja pääkohdat ratkaistaan aina valiokunnissa.” Lausuntojen valmistelua hän pitää sitäkin tärkeämpänä, sillä valiokunnat eivät yleensä tee monia muutoksia lausuntoihin. Lausuntojen valmistelijat toimivat siis tätä kautta ratkaisevassa roolissa, sillä valmistelija pystyy suuntamaan lausuntoa tiettyyn suuntaan.

Miten nämä kyseiset valiokunnat sitten valikoituivat? Aaltonen kertoo, että nämä valiokunnat ja niiden teemat kiinnostivat häntä. Suomen valiokunta neuvotteli paikoista, ja sen jälkeen sovittiin, miten paikat valiokunnissa täytetään. ”Molemmissa valiokunnissa käsitellään minua kiinnostavia aiheita, ihan myös henkilöhistoriaani liittyen. Enemmän ehkä SEDEC:issa, koska siellä sosiaalipolitiikka, ikääntyminen ja myös teknologia-asiat ovat vahvasti läsnä. Nämä teemat ovat etenkin Tampereen kannalta merkittäviä. ECON:issa on sitten talous ja hankinnat, jotka kiinnostavat minua. Talous on siellä kaikkea läpileikkaava aihepiiri, niin nämä sopivat minulle oikein hyvin.”

Aaltonen toivoisi, että hänen työnsä Alueiden komiteassa hyödyttäisi Tamperetta ja Pirkanmaata. ”Ainakin toivoisin, että Tampere ja Pirkanmaa saisivat näkyvyyttä. Toivoisin myös, että lausuntojen kautta EU:n päätöksenteossa tehtäisiin sellaisia päätöksiä, jotka olisivat positiivia Tampereen ja Pirkanmaan kannalta.” Tämä voisi hänen mukaansa myös johtaa siihen, että Tampereelle ja Pirkanmaalle ohjautuisi enemmän rahoitusta etenkin liikennehankkeisiin. Alueiden komiteasta katsoen EU-päätöksenteko on kuitenkin monipolvista, koska Alueiden komitean on mahdollista antaa vain lausuntoja, eikä sillä ole suoraa budjettivaltaa, jolla rahoitusta voisi ohjata. Tässä korostuu Aaltosen mukaan myös se, että työskentely suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa olisi tärkeää, sillä he pystyvät poimimaan lausunnoista omaan työhönsä sellaisia asioita, jotka ovat Suomelle tärkeitä.

Suomalaisten välinen yhteistyö sujuu hänen mukaansa Alueiden komiteassa hyvin. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja puolueiden rajat ylittävää. Poliittiset erot eivät siis ole nousseet työskentelyssä pintaan. Asioista ollaan oltu yksimielisiä ja toisten ajatuksia ja esityksiä on tuettu. On myös tuettu esityksiä, vaikka ne ovat tulleet aivan toisista puolueista. ”Mielestäni yhteistyö vaikuttaa erittäin lupaavalta siinä mielessä, että kaikki me olemme enemmän komiteassa Suomen asialla, kuin millään henkilökohtaisella agendalla. Työskentelyn aloitus on tuntunut erittäin hyvältä.”

Kuten aiemmin todettu, vallitseva koronakriisi vaikuttaa myös radikaalisti Alueiden komitean työskentelyyn. Aaltonen kertoo, että puheenjohtajisto ja organisaatio kyllä toimivat tälläkin hetkellä, mutta Alueiden komitean yksittäisenä jäsenenä työskentely on tällä hetkellä jäädytettynä. Toistaiseksi toimintasuunnitelmaa esimerkiksi etätyöskentelystä ei ole, sillä Alueiden komiteassa työskentelee 350 jäsentä. Kaikki kommentointi ja viestintä on keskittynyt koronakriisiin, kokouksia on peruutettu ja seuraava kokous on toistaiseksi odotettavissa kesäkuulle. Tämä voi tarkoittaa Aaltosen mukaan sitä, että kesäkuun kokouksessa työskennellään hieman aktiivisemmin, sillä miltei kolme kuukautta kaudesta pitäisi kuroa kiinni. Kriisin takia tammikuussa päätetty agenda on myös hyvin todennäköisesti muuttunut. Vaikutuksia on odotettavissa varmasti myös käsiteltäviin teemoihin, esimerkiksi keskusteluun taloudesta, terveydenhuollosta, työllisyydestä ja yleisesti siitä, miten tästä jatketaan eteenpäin. Aaltonen toivoisi, että kriisi vaikuttaisi vahvasti keskusteluun tulevaisuudesta siten, että Alueiden komiteassa pohdittaisiin sitä, miten tulevaisuudessa tällaisiin kriiseihin voitaisiin varautua niin yleisesti kuin paikallistasollakin. Myös suuremmat kysymykset, kuten ilmastonmuutos pitäisi ottaa huomioon. Tärkeää olisi miettiä, opittiinko tästä jotain tulevaisuuden ja ehkä taloudenkin kantokyvyn kannalta.

”Tällä hetkellä komiteassa vallitsee vahvasti keskustelu siitä, miten koronakriisiin tulisi reagoida esimerkiksi taloudellisesti. Keskustelua on ollut esimerkiksi siitä, millaista taloudellista solidaarisuutta jäsenmaat toisiltaan odottavat tai millaista solidaarisuutta toisille osoitetaan. Euroopan alueilla odotetaan valtio- ja EU-tason tukea, sillä monien EU-maiden alueilla on nyt sama tilanne kuin esimerkiksi Suomen kunnissa – tämä on iso taloudellinen kriisi.”

Motivaation lähde Mikko Aaltosen työssä on itselle ja edustamalleen kaupungille ja alueelle tärkeiden asioiden edustaminen, sekä halu vaikuttaa tulevaisuuteen niin, että siitä voisi tehdä paremman. Myös henkilökohtainen uteliaisuus toimii hänelle motivaation lähteenä. ”On hienoa, että pääsee näin läheltä seuraamaan ja olemaan mukana tällaisen EU-toimielimen työskentelyssä.” hän sanoo. Motivaation lähteenä hänelle toimii myös EU:n tekeminen yleisellä tasolla ymmärrettävämmäksi ja helpommin lähestyttävämmäksi. Hänen mukaansa olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten EU vaikuttaa, ja miten se voisi vaikuttaa paremmin myös tulevaisuudessa jokaisen arkipäiväiseen elämään. ”Minusta tuntuu, että Suomessa EU näyttäytyy jonakin kaukaisena, vaikeana ja byrokraattisena organisaationa, joka ei vaikuta arkipäiväämme mitenkään. Pyrkimys myös vaikuttaa tähän mielikuvaan omalla aktiivisella toiminnalla ei ole kuulunut suomalaiseen politiikkaan, ja tämän uudelleen pohtiminen voisi olla ihan paikallaan.”