Länsi-Suomen maakuntien kannanotto EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käytöstä Suomessa

Länsi-Suomen vienti tarvitsee vahvistusta –
siitä riippuu koko Suomen hyvinvointi

– Koronaepidemian vaikutus vientiteollisuuteen iskee viiveellä. Vientivetoista Länsi-Suomea uhkaa yksi Euroopan pahimmista laskuista.
– Suomen maasuunnitelmassa ja tukivälineen jaossa on huomioitava vientialojen selviytyminen.
– Vihreään talouteen siirtyminen ja digitaalisen talouden vahvistaminen eivät ole väistyvien tapojen saattohoitoa vaan mahdollisuus innovaatioihin ja uuteen kasvuun – rahat on suunnattava sen mukaisesti.

Suomi valmistelee kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa Next Generation EU -elpymisvälineen ja erityisesti sen alaisen 672,5 mrd. € elpymis- ja palautumistukivälineen (recovery and resilience facility, RRF) käyttöönottoon ja toimenpiteisiin. Suomen osuus RRF-tukivälineestä on n. 2.5 mrd euroa. Suomelle osoitettujen maasuositusten mukaan tukivälineen painopisteitä ovat ilmasto-, digi-, kestävä infrastruktuuri ja tki -toimien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen sekä työmarkkinauudistukset. Länsi-Suomi painottaa erityisesti ilmasto-, digi-, kestävä infrastruktuuri- ja tki-toimia keskeisinä teemoina elpymisessä.

Panostukset kasvupotentiaaliin pitkällä aikavälillä

RRF-tukivälineen yleiset tavoitteet ovat kannatettavia ja tarpeellisia. Saman suuntaisia ovat komission maaraportissa esittämät painotukset: Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia vahvistaisi investointeihin liittyvän talouspolitiikan kohdentaminen inhimilliseen pääomaan, tutkimukseen ja innovointiin, vähähiilisyyteen ja energiasiirtymään sekä kestävään liikenteeseen. Euroopan komissio peräänkuuluttaa nopeita ja kohdennettuja elvytystoimia, tätä painottavat myös Länsi-Suomen maakunnat samalla kannattaen Euroopan komission maaraportin painotuksia.

Vientivetoinen Länsi-Suomi on Euroopan haavoittuvimpia alueita

Koronapandemian vaikutukset EU:n ja globaaliin talouteen ovat erittäin vakavia. RRF -tukiväline on keskeisessä roolissa Euroopan ja Suomen talouden elvyttämisessä. Nopean, kohdennetun ja vaikuttavan elvytyksen tärkeyttä erityisesti vientivetoisessa Länsi-Suomessa korostaa Euroopan komission toukokuinen tilannekuva-analyysi , jonka mukaan Länsi-Suomi on yksi Euroopan haavoittuvimpia alueita koronakriisistä johtuvan talouden taantuman vuoksi (Liite 1). Tätä tilannekuvaa tukee komission kesän 2020 talousennuste, jonka mukaan Euroopan – ja Suomen – taantuma on syvä ja epätasainen .

Alueiden erilaiset tarpeet otettava huomioon

RRF-tukivälineen kansallinen toimeenpano Suomessa on käynnistynyt. Koska taloushaasteet vaikuttavat epätasaisesti ja eriaikaisesti, on selvää, että kansallisessa elpymissuunnitelmassa on huomioitava myös alueelliset erot ja toimenpiteiden vaikuttavuus niin aluetalouden kuin erityisesti koko Suomen kansantalouden kannalta: samat työkalut eivät toimi kaikkialla. On äärimmäisen oleellista tehdä kansallista valmistelua yhdessä alueiden kanssa.

Jos Länsi-Suomen vienti sakkaa, siitä kärsii koko Suomi

Länsi-Suomi on Suomen viennin veturi, vuonna 2018 Länsi-Suomen teollisuuden liikevaihto oli noin 36 mrd € ja henkilöstö noin 99 000. Länsi-Suomen maakunnat korostavat vientiteollisuuden ja siihen sidonnaisen palvelurakenteen elvyttämisen tärkeyttä. Peräänkuulutamme elvyttämisen vahvaa linkittämistä elinkeinoelämän ja teollisuuden uudistumiseen. Tämä uudistuminen tapahtuu panostamalla TKI-toimintaan, koulutuksen, digitalisaatioon ja ympäristöllisesti kestävään kasvuun.

Elpymisessä panostettava infrastruktuurin kehittämiseen ja saavutettavuuteen

Vientiteollisuutemme avain on saavutettavuus, ja ratayhteydet ovat koko Suomen viennin kannalta keskeisiä. Suomen keskeisin raideyhteys (tavara- ja henkilöliikenne) on Suomen päärata liityntäyhteyksineen, joka on kapasiteettinsa äärirajoilla. Päärata+ liityntäyhteyksineen (Seinäjoki – Vaasa, Tampere – Jyväskylä ja Tampere – Pori) mahdollistaa työssäkäyntialueiden paremman saavutettavuuden ja kestävän tavaraliikenteen kehittämisen. Päärata+ -suunnitelman isojen raideinvestointien toteutettavissa olevat osat tulee linkittää RRF-investointeihin.

Tarvitaan vihreän ja digitaalisen kasvun kiihdyttämistä

RRF-välinettä ei tule käyttää vanhojen rakenteiden ja toimintamallien pönkittämiseen, vaan sillä on turvattava vientiteollisuutemme kilpailukyky ja mahdollistettava sen uudistuminen. Valmistavan teollisuuden innovaatiot ovat keskeisessä roolissa pandemiasta toipumisessa. Kaksoissiirtymää vihreämpään ja digitaalisempaan teollisuuteen on tuettava ja samalla on hyödynnettävä kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Hyviä esimerkkejä teollisuudenaloista, joilla tämä voidaan konkretisoida, ovat koneenrakennus, energiateollisuus (ml. akkuteknologiat), vähähiilinen terästeollisuus ja biotalous. Liitteessä 2. esitämme konkreettisia esimerkkihankkeita, joiden edistämisen RRF-tukivälineellä näemme keskeiseksi.

7. syyskuuta 2020

Asko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaa 

Asko Aro-Heinilä, maakuntajohtaja, Satakunta

Pekka Hokkanen, vs. maakuntajohtaja, Keski-Suomi

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaa 

Esa Halme,  maakuntajohtaja, Pirkanmaa

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Kanta-Häme

Liitteet: Länsi-Suomi RRF kannanotto 7.9.2020_liitteet 1 ja 2

Liite 1: GDP impact at regional NUTS 2 level excluding the impact of policy measures (European Commission, JRC)
Liite 2: Länsi-Suomen konkreettisia esimerkkihankkeita RRF-tukivälineellä edistettäväksi

Kannanotto kokonaisuudessaan: Länsi-Suomi RRF kannanotto 7.9.2020