Komissio on esittänyt ehdotuksensa EU:n aluekehitys- ja koheesiopolitiikaksi

Komissio ehdotti 29.5. koheesiopolitiikan uudistamista – voit tutustua aiheeseen täällä.

Koheesiopolitiikalle esitetään 373 miljardin euron budjettia vuosiksi 2021-2027. Tästä noin 200 miljardia euroa menisi Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR), 101 miljardia Euroopan sosiaalirahasto plussalle (ESR+) ja koheesiorahastoon 41 miljardia. Tämä merkitsee 7-10 %:n leikkauksia koheesiopolitiikan rahoituksessa kuluvaan rahoituskauteen verrattuna riippuen siitä mitä hintoja tarkastellaan (2018 vs käypä hinta).

Pääosaa Suomesta ehdotetaan siirtymäalueeksi – Suomi lisää saantoaan

Koheesiopolitiikan varoilla tehdään alueellisia eroja kaventavia investointeja. Varat kohdennetaan jatkossakin pääasiassa alueille, jotka ovat jäljessä muita EU-maita, mutta rahoitusta ehdotetaan jatkettavaksi kaikkialla EU:ssaSuomesta tulisi ehdotuksen mukaan siirtymäalue (BKT 75-100 %:a EU:n keskiarvosta). Suomi saisi rahoitusta 1,8 miljardia euroa käyvissä hinnoissa (1,6 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoissa), noin 100 miljoonaa euroa eli 5 %:a enemmän kuin kuluvalla rahoituskaudella. Suomi harvojen joukossa lisäisi koheesiopolitiikan saantoaan kuluvaan rahoituskauteen verrattuna (VNK). Eurooppalaisittain rahoituksen painopiste siirtyy itäisestä Euroopasta eteläiseen Eurooppaan, esimerkiksi Puolan ja Viron taloustilanteen ja kehityksen parannuttua merkittävästi. Rahoitusta pyritään myös suuntaamaan sinne, missä on paljon nuorisotyöttömyyttä ja missä maahanmuutto edellyttää lisäpanostuksia.

Koheesiopolitiikan tavoitteita selkeytetään

Uudistuksen tavoitteena on, että keskitytään ensisijaisiin investointikohteisiin joissa EU:lla on parhaat edellytykset saavuttaa tuloksia:  innovointiin, pk-yritysten tukemiseen, digitaaliteknologiaan ja teollisuuden nykyaikaistamiseen sekä kiertotalous- ja ilmastotoimien edistämiseen. Strategista viitekehystä on yksinkertaistettu ja 11 tavoitteen sijaan toimintapoliittisia tavoitteita on nyt viisi:

1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä

4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita 

Koska pääosa Suomea on siirtymäaluetta, tarkoittaa tämä sitä että Suomen on käytettävä vähintään 45 %:a yllä mainittuun tavoitteeseen 1 ja vähintään 30 %:a tavoitteeseen 2. Lue tavoitteista tarkemmin asetusehdotuksen artiklasta 2.

Aluekehitystä toteutetaan siis entistä räätälöidymmin kaikilla alueilla, myös vauraammilla alueilla esimerkiksi teollisuuden muutokseen sopeutumisessa sekä työttömyyden torjumisessa.

Älykästä erikoistumista, varojenjakoa ja sääntöjä uudistetaan

Älykkään erikoistumisen strategioiden vaatimus säilyy rahoituksen saamisen ehtona. Konseptia uudistetaan myös siinä mielessä, että tavoitteiden saavuttamista valvotaan tulevaisuudessa jatkuvasti komission ja jäsenvaltioiden kesken. Komissio voisi lopettaa maksut, mikäli edistystä ei tapahdu eikä tilanteelle löydy painavaa syytä.

Varojenjako-kriteerejä monipuolistetaan: BKT:n lisäksi varoja jaettaessa huomioidaan mm. nuorisotyöttömyys, heikko koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen.

Yhteisrahoitusosuuden kasvattamisella halutaan lisätä hankkeiden omistajuutta alueilla ja kaupungeissa. Nyt palataan kriisiä edeltäviin tasoihin. Pääosassa Suomea (Uusimaata lukuunottamatta) eli siirtymäalueilla EU-rahoituksen osuus hankkeissa olisi ehdotuksen mukaan enintään 55 %:a.

Sääntöjä vähennetään ja yksinkertaistetaan (yhteiset säännöt seitsemälle rahastolle) ja joustavuutta lisätään. Rahoitusta olisi siis mahdollista siirtää ohjelman sisällä tai rahastojen välillä tarpeiden mukaan. Koheesiopolitiikan ja talouspolitiikan ohjausjakson yhteyttä vahvistetaan. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sidotaan osaksi kokonaisuutta.

Ohjelmia integroidaan – esimerkit kaupunki- ja aluepolitiikasta

Komissio totesi monivuotisessa talousarvioehdotuksessaan (juttumme aiheesta löydät täältä), että rahoitusohjelmien määrää vähennettäisiin 58:sta 37:ään. Näin tehtäisiin esimerkiksi yhdistämällä hajanaisia rahoituslähteitä uusiin yhdennettyihin ohjelmiin ja virtaviivaistamalla rahoitusvälineiden käyttöä radikaalisti. Tähän liittyy myös ehdotus seitsemälle ohjelmalle tarkoitetusta yhteisestä sääntökirjasta.

Kaupunkipolitiikan saralla yksi esimerkki tästä ohjelmien yhdistämisestä on Eurooppalaisen kaupunkialoitteen (European Urban Initiative) luominen. Tässä uudessa ohjelmassa yhdistyisivät URBACT, Urban Innovative Actions ja Urban Development Network. Nämä toteuttaisivat EU:n kaupunkipolitiikkaa (EU Urban Agenda). Myös yhdennettyä alueellista kehitystä (Integrated Territorial Investments, ITI) ja kestävää kaupunkikehitystä – kuten Suomessa 6aikaa – on mahdollista toteuttaa myös seuraavalla rahoituskaudella. Viranomaiset voivat korvamerkata näihin toimiin 6 %:a EAKR-varoista.

Alueiden välistä ja rajatylittävää yhteistyötä uudistetaan myös. Budjetiksi alueelliselle yhteistyölle ehdotetaan 8,4 miljardia euroa, joka jaetaan viiden erilaisen ohjelman kesken. Alue voi käyttää osan määrärahoistaan hankkeiden rahoittamiseen missä tahansa päin Eurooppaa yhteistyössä muiden alueiden kanssa. Toinen uusi mahdollisuus – Vanguard Initiativesta inspiraatiota ammentanut sellainen –  on ohjelman osa, joka mahdollistaa alueiden välisten innovointi-investointien tekemisen (980 miljoonaa euroa) mikäli alueilla on yhteensopivia resursseja älykkääseen erikoistumiseen liityen. Tämä mahdollistaa yleiseurooppalaisten klusterien luomisen esim. kehittyneeseen valmistukseen, massadataan, kiertotalouteen ja kyberturvallisuuteen liittyen.

Euroopan komission lehdistötiedote: EU:n talousarvio: Aluekehitys ja koheesio vuoden 2020 jälkeen

Arvioita ehdotuksesta:

Politico-lehti
Alueiden komitea

Council of European Municipalities and Regions (CEMR) (Kuntaliiton kattojärjestö)
Työ- ja elinkeinoministeriö