Komissio hakee ideoita – kuinka muuntaa huippututkimus kasvuksi ja työpaikoiksi?

Euroopan komission tutkimus-, tiede- ja innovaatioasioista vastaava komissaari Carlos Moedas julkaisi vuosi sitten idean Euroopan innovaationeuvostosta (European Innovation Council, EIC). Nyt Euroopan komissio on avannut ideahaun innovaationeuvostoon liittyen. Haku on avoinna 29.4.2016 saakka. Euroopan komissio hakee ratkaisuja erityisesti kysymykseen siitä, kuinka muuntaa erinomainen eurooppalainen tutkimus markkinoita luoviksi mullistaviksi innovaatioiksi – siis kasvuksi ja työpaikoiksi. Yhtä lailla kysymyksinä ovat start-upien ja innovaatioiden skaalaaminen: miten lisätä Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla?

Vastauksia toivotaan erityisesti yrityksiltä, yrittäjiltä, korkeakouluilta sekä paikallis- ja alueviranomaisilta. Kerro ideoistasi ja vaikuta! Ideoita voi lähettää vastaamalla kyselyyn. Analyysi saaduista vastauksista julkaistaan kesäkuussa 2016. Ne vaikuttavat mahdollisesti komission tuleviin aloitteisiin ja rahoitusmahdollisuuksiin.

Suomalaiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalan avaintoimijat ovat jo toimittaneet komissiolle omia ehdotuksiaan EIC:stä. Esimerkiksi Tekesin kannanotto on Euroopan innovaationeuvoston perustamisen puolella, sillä se nähdään välttämättömänä toimivuuden ja tuottavuuden lisäämisessä. Tekes kiteyttää ehdotuksensa neljään pääkohtaan:

1. Annetaan erityisesti pk-yrityksille Horisontissa selvästi enemmän aitoja bottom-up-mahdollisuuksia disruptiivisten
innovaatioiden aikaansaamiseksi. Tähän tarvitaan myös rahoitusta.
2. Autetaan parhaita pk- ja midcap-yrityksiämme skaalautumaan eurooppalaisilla toimilla.
3. Tarjotaan rahoituksen lisäksi huipputason asiantuntija- ja koulutuspalveluja.
4. Kootaan varsinkin pk-yritysten H2020-tarjoama selkeämmäksi paketiksi.

Sen lisäksi the League of European Research Universities (LERU) on antanut kommenttinsa EIC:stä komissiolle. Se kritisoi rahoitusohjelmia monimutkaisiksi ja sekaviksi; erityisesti aloitteita ja tasoja nähdään olevan liikaa. Siksipä LERU ehdottaa, että EIC:lle olisi tarvetta ennen kaikkea investointiohjelmien optimoimiseksi, virtaviivaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.Euroopan innovaationeuvoston tulisi LERU:n ehdotuksen mukaan olla neuvonantajan, katalyytin ja koordinaattorin roolissa. Kuitenkin LERU näkee, että rahoituksen yksinkertaistamisen ja optimoimisen tulisi lähteä ennen kaikkea olemassa olevista toimielimistä itsestään, sillä uusien instituutioiden luomisella ei välttämättä päästä haluttuun lopputulokseen. LERU:n kannanottoon pääset täältä.

Myös Science Business on ilmaissut kantansa Euroopan innovaationeuvostosta. Heidän mukaan EIC:n tulisi keskittyä kahteen perustavaa laatua olevaan kysymykseen: miten kannustaa ja lisätä innovaatioiden syntymistä ja miten muuttaa innovaatiot markkinoiksi Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tällöin huomiota tulee kiinnittää lukuisiin epäkohtiin kuten markkinaesteisiin, puutteelliseen rahoitukseen ja osaamiseen, huonoon näkyvyyteen sekä koordinoimattomaan politiikkaan. Keskeistä innovaationeuvoston toiminnalle olisi Science Businessin mukaan selkeä tavoite päämääristä, sillä muussa tapauksessa neuvoston perustamisen ei nähdä olevan kannattavaa.

European Network of Living Labs (ENoLL) puolestaan korostaa, että innovaatiot ovat välttämättömiä talouskasvun mahdollistamisessa ja kestävyyden saavuttamisessa Euroopassa. Se muistuttaa, että Euroopassa on toteutettu lukuisia toimia viime vuosien aikana innovatiivisuuden edistämiseksi, mutta uusien markkinoiden luominen olisi kuitenkin muita toimia keskeisempää. Euroopan innovaationeuvostolle nähdään tarvetta erityisesti perinpohjaisten ja sosiaalisten innovaatioiden suhteen. EnoLL ehdottaa, että EICn tulisi toteutuessaan olla erityisesti ihmisläheisten ja kansalaisvetoisten avointen innovaatioiden ja liiketoiminnan alusta – sen tulisi tukea erityisesti paikallisten innovaatioekosysteemien toimintaa. Osana EICtä tulisi EnoLLin mukaan kuulua myös Citizen Innovation Council (CIC), jossa keskityttäisiin paikallisen tason tarpeisiin. Ennen EICn perustamista EnoLL suosittelee testattavaksi kuitenkin kaksi pilottihanketta, joilla arvioidaan EICn potentiaalia käytännössä. EnoLLin kannanoton EICstä löydät täältä.

Euroopan tutkimus- ja innovaatioverkosto (ERRIN) korostaa niin ikään paikallisen tason merkitystä innovaatioiden lisäämisessä Euroopassa. ERRIN kuitenkin muistuttaa, että kaikki Euroopan alueet ovat laatineet oman älykkään erikoistumisen strategiansa, jossa alueet ovat kartoittaneet omaa innovaatiopotentiaaliansa. Jokaisella Euroopan alueella on näin ollen hyvät edellytykset toimivaksi innovaatioekosysteemiksi. Myös ERRINin mukaan Euroopan innovaationeuvoston tulisi toteutuessaan keskittyä paikallisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. ERRINin mukaan EIC kannattaisi perustaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa perustettaisiin asiantuntijaryhmä, joka keskittyisi arvioimaan Euroopan innovaatiopolitiikkaa ja -rahoitusta. Työ aloitettaisiin jo Horisontti 2020 -rahoitusohjelman toimintakaudella, mutta siihen ei käytettäisi H2020 -rahoitusta. Varsinainen EIC perustettaisiin vasta vuoden 2020 jälkeisessä, tulevan rahoitusohjelman aikaisessa toisessa vaiheessa. ERRINin ehdotus on luettavissa verkoston nettisivuilla.

Miten EIC:n perustaminen etenee? Lue lisää Science Businessin artikkelista.