Komissio ehdottaa kaasunkysynnän vähentämissuunnitelmaa EU-alueelle

Euroopan unionilla on riskinä, että Venäjän kaasutoimituksia leikataan entisestään Kremlin käyttäessä kaasuvientiä aseenaan. Lähes puolet EU:n jäsenmaista kärsii jo toimitusten vähenemisestä.  Ryhtymällä toimiin nyt voidaan vähentää sekä riskiä että kustannuksia, joita Euroopalle koituisi uusista häiriöistä tai toimitusten katkeamisesta kokonaan, ja lujittaa Euroopan häiriönsietokykyä energian alalla.  

Sen vuoksi komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä ja eurooppalaista kaasunkysynnän vähentämissuunnitelmaa, jotta kaasun käyttöä Euroopassa voidaan vähentää 15 prosentilla ensi kevääseen saakka. Kaikki kuluttajat, julkishallinnot, kotitaloudet, julkisten rakennusten omistajat, energiantoimittajat ja teollisuus voivat ja niiden pitäisikin toteuttaa toimenpiteitä kaasun säästämiseksi. Parantaakseen EU:n mahdollisuuksia hankkia vaihtoehtoisia kaasutoimituksia komissio aikoo myös nopeuttaa toimituslähteiden monipuolistamista, mikä voi tarkoittaa myös kaasun yhteisostoja.

Komissio ehdottaa perussopimuksen 122 artiklan nojalla uutta neuvoston asetusta koordinoiduista toimenpiteistä kaasun kysynnän vähentämiseksi. Uudessa asetuksessa on tarkoitus asettaa kaikille jäsenmaille tavoitteeksi vähentää kaasun kysyntää 15 prosentilla 1. elokuuta 2022 ja 31. maaliskuuta 2023 välisenä aikana. Lisäksi uusi asetus antaisi komissiolle mahdollisuuden julistaa jäsenmaita kuultuaan toimitusvarmuuden osalta ”unionin hälytystilan”, joka velvoittaisi kaikki jäsenmaat vähentämään kaasun kysyntää. Unionin hälytystila voi käynnistyä, jos uhkana on vakava kaasupula tai jos kaasun kysyntä on poikkeuksellisen suurta. Jäsenmaiden olisi päivitettävä syyskuun loppuun mennessä kansalliset suunnitelmansa siitä, miten ne aikovat saavuttaa vähennystavoitteen, ja raportoitava edistymisestä komissiolle kahden kuukauden välein. Yhteisvastuullisia kaasutoimituksia pyytävien jäsenmaiden on osoitettava, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet kotimaisen kysynnän vähentämiseksi.

Auttaakseen jäsenmaita toteuttamaan tarvittavat kysynnän vähennykset komissio on myös hyväksynyt Euroopan kaasunkysynnän vähentämissuunnitelman, jossa esitetään koordinoidut kysynnän vähentämisen toimenpiteet, periaatteet ja kriteerit. Suunnitelmassa keskitytään kaasun korvaamiseen muilla polttoaineilla ja energian kokonaissäästöihin kaikilla sektoreilla. Sen tavoitteena on turvata toimitukset kotitalouksille ja keskeisille käyttäjille, kuten sairaaloille, mutta myös toimialoille, jotka ovat ratkaisevia talouden välttämättömien tuotteiden ja palvelujen sekä EU:n toimitusketjujen ja kilpailukyvyn kannalta. Suunnitelmassa annetaan jäsenmaille ohjeita siitä, mitä on otettava huomioon rajoituksia suunniteltaessa.

Kesällä säästetty energia on saatavilla talvea varten

Korvaamalla kaasua muilla polttoaineilla ja säästämällä energiaa tänä kesänä voidaan varastoida enemmän kaasua talven varalle. Toimimalla nyt voidaan välttää ennakoimattomia kriisitoimenpiteitä myöhemmin ja siten pienentää negatiivista BKT-vaikutusta. Ajoissa toteutetut toimet auttavat myös jakamaan ponnisteluja pidemmälle aikavälille ja lieventämään markkinoiden huolenaiheita ja hintojen epävakautta sekä mahdollistavat kohdennettujen ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden paremman suunnittelun teollisuuden suojaamiseksi.

Komission ehdottama kaasunkysynnän vähentämissuunnitelma perustuu jäsenmaiden ja teollisuuden kuulemisiin. Käytettävissä on laaja valikoima toimenpiteitä kaasun kysynnän vähentämiseksi. Ennen rajoitusten harkitsemista jäsenmaiden olisi käytettävä kaikki mahdollisuudet polttoaineiden korvaamiseen sekä otettava käyttöön vapaaehtoisia säästöjärjestelmiä ja vaihtoehtoisia energialähteitä. Mahdollisuuksien mukaan etusijalle olisi asetettava siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin tai puhtaampiin, vähemmän hiili-intensiivisiin tai vähemmän saastuttaviin vaihtoehtoihin. Tilapäinen siirtyminen hiileen, öljyyn tai ydinvoimaan voi kuitenkin olla tarpeen, mutta se ei saa johtaa pitkäaikaiseen hiililukkiutumaan. Yhteiskunnalle ja taloudelle aiheutuvia riskejä voidaan lieventää markkinapohjaisilla toimenpiteillä. Jäsenmaat voisivat esimerkiksi käynnistää huutokauppa- tai tarjouskilpailujärjestelmiä kannustaakseen teollisuutta vähentämään energiankulutusta. Jäsenmaat voivat tarjota tukea niiden muutosten mukaisesti, joita komissio on tänään tehnyt valtiontuen tilapäisiin kriisipuitteisiin.

Toinen energiansäästön kannalta tärkeä tekijä on lämmityksen ja jäähdytyksen vähentäminen. Komissio kehottaa kaikkia jäsenmaita käynnistämään tiedotuskampanjoita lämmityksen ja jäähdytyksen vähentämiseksi laajassa mittakaavassa sekä panemaan täytäntöön EU:n energiansäästösuunnitelman, jossa esitetään vaihtoehtoja lyhyen aikavälin säästöiksi. Jäsenmaat voisivat esimerkiksi vaatia vähentämään kohdennetusti lämmitystä ja jäähdytystä viranomaisten käyttämissä rakennuksissa.

Kysynnän vähentämissuunnitelma myös auttaa jäsenmaita yksilöimään ja priorisoimaan suojaamattomien kuluttajaryhmien sisällä kriittisimmät asiakkaat tai laitokset yleisten taloudellisten näkökohtien ja seuraavien kriteerien perusteella:

•  Yhteiskunnallinen kriittisyys – esimerkiksi terveydenhoito, elintarviketuotanto, turvallisuus, jalostamot ja puolustus sekä ympäristöpalvelujen tarjoaminen;
• Rajatylittävät toimitusketjut – alat tai toimialat, jotka tarjoavat EU:n toimitusketjujen sujuvuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä tavaroita ja palveluja;
• Laitoksille aiheutuvat vahingot – jotta vältetään se, etteivät ne pääsisi aloittamaan tuotantoa uudelleen ilman merkittäviä viivästyksiä, korjauksia, lakisääteistä hyväksyntää ja kustannuksia;
• Kaasun vähentämismahdollisuudet ja tuotteiden/komponenttien korvaaminen – missä määrin teollisuus voi siirtyä käyttämään tuotuja komponentteja/tuotteita ja missä määrin tuotteiden tai komponenttien kysyntään voidaan vastata tuonnilla.

Tausta

Mitä EU on tehnyt energiatoimitustensa turvaamiseksi?

Venäjän hyökättyä Ukrainaan komissio hyväksyi REPowerEU-suunnitelman, jonka tarkoituksena on lopettaa EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian. REPowerEU-suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, jotka koskevat energiantoimittajien monipuolistamista, energiansäästöä ja energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamista. EU on myös antanut uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan EU:n maanalaiset kaasuvarastot on täytettävä 80 prosenttiin kapasiteetista 1. marraskuuta 2022 mennessä, jotta voidaan turvata toimitukset tulevana talvena. Tässä yhteydessä komissio on tarkastellut perusteellisesti kansallisia valmiussuunnitelmia mahdollisten vakavien toimitushäiriöiden varalta.

Komissio on perustanut EU:n energianhankintafoorumin, jonka tehtävänä on koostaa yhteen energian kysyntää aluetasolla ja helpottaa sekä kaasun että vihreän vedyn tulevia yhteishankintoja, varmistaa infrastruktuurin paras mahdollinen käyttö niin, että kaasu virtaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ja luoda yhteyksiä kansainvälisiin toimituskumppaneihin. Foorumissa on jo aloittanut viisi jäsenvaltioiden alueellista ryhmää, ja komissioon on perustettu erityinen työryhmä tukemaan prosessia. EU on hankintojaan monipuolistamalla pääsemässä eroon kaasuntuonnista Venäjältä muilta toimittajilta tulevan nesteytetyn maakaasun ja putkikaasun tuonnin ansiosta.

EU on jo kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan rakentanut puhdasta ja yhteenliitettyä energiajärjestelmää, jossa keskitytään lisäämään uusiutuvan energian oman tuotannon osuutta, luopumaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja varmistamaan jäsenmaiden väliset yhteydet ja yhteisvastuu toimituskatkosten varalta.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja 55-valmiuspaketti auttavat lujittamaan EU:n toimitusvarmuutta poistamalla asteittain riippuvuuden fossiilisista polttoaineista ja vähentämällä EU:n kokonaisenergiankulutusta energiatehokkuuden parantuessa. Näiden ehdotusten pohjalta REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvan energian käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa ja kannustaa investoimaan energiatehokkuuteen. Yli 20 prosenttia EU:n energiasta tulee nykyisin uusiutuvista energialähteistä, ja komissio on ehdottanut tämän osuuden yli kaksinkertaistamista vähintään 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Euroopan komission lehdistötiedote (20.7.2022)