Komissio antoi ehdotuksen Euroopan luonnon ennallistamiseksi vuoteen 2050 mennessä

Komissio hyväksyi 22.6. uraauurtavat ehdotukset vahingoittuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi ja luonnon palauttamiseksi kaikkialla Euroopassa aina maatalousmaasta ja meristä metsiin ja kaupunkiympäristöihin.

Ehdotus luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi on keskeinen askel, kun pyritään välttämään ekosysteemien romahtaminen ja ehkäisemään ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pahimmat vaikutukset. EU:n kosteikkojen, jokien, metsien, niittyjen, meriekosysteemien ja kaupunkiympäristöjen ennallistaminen ja niissä elävien lajien palauttaminen on tärkeä ja kustannustehokas investointi elintarviketurvaan, ilmaston häiriönsietokykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin.

Luonnon ennallistamista koskeva säädös Euroopan luontoon kohdistuvien vahinkojen korjaamiseksi vuoteen 2050 mennessä

Komissio ehdottaa ensimmäistä kertaa lainsäädäntöä, jolla pyritään nimenomaisesti ennallistamaan Euroopan luontoa, korjaamaan 80 prosenttia heikossa kunnossa olevista eurooppalaisista luontotyypeistä ja palauttamaan luonto kaikkiin ekosysteemeihin aina metsistä ja maatalousmaasta merten, makean veden ja kaupunkien ekosysteemeihin. Tämän luonnon ennallistamista koskevan ehdotuksen mukaan kaikkiin jäsenvaltioihin sovelletaan oikeudellisesti sitovia tavoitteita, jotka koskevat luonnon ennallistamista eri ekosysteemeissä ja joilla täydennetään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä luonnon ennallistamistoimenpiteillä ja ulottaa toimet lopulta koskemaan kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä vuoteen 2050 mennessä.

Lainsäädännössä hyödynnetään tähänastisia kokemuksia luonnon ennallistamistoimenpiteistä, kuten uudelleenvilliinnytyksestä, puiden palauttamisesta, kaupunkien ja infrastruktuurin viherryttämisestä tai ympäristön pilaantumisen poistamisesta, jotta luonto voi elpyä. Luonnon ennallistaminen ei tarkoita luonnonsuojelua eikä se automaattisesti lisää suojelualueita. Luonnon ennallistaminen on tarpeen myös suojelualueilla, koska niiden tila huononee jatkuvasti, mutta kaikista ennallistamisalueista ei tarvitse tulla suojelualueita. Useimmista ei tule suojelualueita, koska ennallistaminen ei estä taloudellista toimintaa. Ennallistamisessa on kyse elämisestä ja tuottamisesta yhdessä luonnon kanssa. Sen avulla tuodaan luonnon monimuotoisuutta takaisin kaikkialle, myös alueille, joilla harjoitetaan taloudellista toimintaa, kuten hoidettuihin metsiin, maatalousmaille ja kaupunkeihin.

Ennallistaminen koskee tiiviisti kaikkia yhteiskunnan osia ja hyödyttää niitä, se on toteutettava osallistavassa prosessissa ja sillä on erityisen myönteinen vaikutus niihin, jotka ovat toimeentulonsa osalta suoraan riippuvaisia terveestä luonnosta, kuten viljelijät, metsänhoitajat ja kalastajat. Investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton. Tämä liittyy ekosysteemipalveluihin, joilla tuetaan elintarviketurvaa, ihmisten terveyttä, ekosysteemien kestävyyttä sekä niiden kykyä sietää ilmastonmuutosta ja hillitä sen vaikutuksia. Ennallistamisella myös lisätään luontoa jokapäiväisiin maisemiimme ja arkeemme, mistä on todistettavasti hyötyä terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kulttuuri- ja virkistysarvoa.

Luonnon ennallistamista koskevassa säädöksessä asetetaan erilaisia maa- ja meriekosysteemejä koskevia ennallistamistavoitteita ja -velvoitteita. Etusijalle on tarkoitus asettaa ekosysteemit, joilla on suurimmat mahdollisuudet hiilen poistamiseen ja varastointiin sekä tulvien kaltaisten luonnonkatastrofien vaikutusten ehkäisemiseen tai vähentämiseen. Uusi säädös perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, mutta se kattaa kaikki ekosysteemit sen sijaan, että se rajoittuisi luontotyyppidirektiivin mukaisiin ja Natura 2000 -suojelualueisiin, ja sen tavoitteena on saada kaikki kokonaan ja osittain luonnontilassa olevat ekosysteemit elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamistoimet hyötyvät merkittävästä EU:n rahoituksesta: tämänhetkisestä monivuotista rahoituskehyksestä myönnetään noin 100 miljardia euroa luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin, myös ennallistamiseen.

Ehdotettuja tavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

Pölyttäjäpopulaatioiden väheneminen pysäytetään vuoteen 2030 mennessä ja niiden populaatioita lisätään siitä alkaen
Kaupunkien viheralueiden väheneminen päättyy vuoteen 2030 mennessä, niitä lisätään 5 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, niiden osalta saavutetaan vähintään 10 prosentin puiden latvuspeittävyys kaikissa Euroopan kaupungeissa ja esikaupunkialueilla ja rakennuksiin ja infrastruktuuriin lisätään integroituja viheralueita
Maatalouden ekosysteemeissä lisätään yleisesti luonnon monimuotoisuutta ja saavutetaan myönteinen suuntaus niittyjen perhosten, viljelysmaiden lintujen, viljelymaan kivennäismaan orgaanisen hiilen ja maatalousmaan monipuolisten maisemapiirteiden osalta
Ennallistetaan ja uudelleenvesitetään kuivattuja turvemaita maatalouskäytössä ja turpeen tuotantopaikoilla
Lisätään metsäekosysteemeissä luonnon monimuotoisuutta ja saavutetaan myönteinen suuntaus metsien välisten yhteyksien, kuolleiden puiden, eri-ikäisrakenteisten metsien, metsälintujen ja orgaanisen hiilen varaston osalta
Ennallistetaan merten luontotyyppejä, kuten meriheinäniittyjä tai sedimenttipohjia, sekä delfiinien ja pyöriäisten, haiden ja merilintujen kaltaisten meriympäristön ikonisten lajien elinympäristöjä
Poistetaan jokien esteitä siten, että vähintään 25 000 kilometriä jokia muuttuu vapaasti virtaaviksi vuoteen 2030 mennessä.

Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa siten, että säilytetään samalla joustavuus kansallisia olosuhteita ajatellen, lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, asiasta kiinnostuneiden sidosryhmien ja yleisön kanssa. Säädös sisältää hallintoa (seuranta, arviointi, suunnittelu, raportointi ja täytäntöönpano) koskevat erityissäännöt, jotka myös parantaisivat päätöksentekoa kansallisella ja EU:n tasolla ja varmistaisivat, että viranomaiset tarkastelevat yhdessä luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja elinkeinoihin liittyviä kysymyksiä.

Ehdotus auttaa toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisen osan: vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa esitetyn sitoumuksen, jonka mukaan Eurooppa näyttää esimerkkiä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä ja luonnon ennallistamisessa. Se on EU:n keskeinen panos neuvotteluihin, joita käydään vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuista biodiversiteettikehyksestä. Se on tarkoitus hyväksyä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferensissa (COP15), joka pidetään Montrealissa 7.-15. joulukuuta.

Komissio ehdotti myös kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niihin liittyvien riskien vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Nämä ovat biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian lippulaivahankkeita, ja ne auttavat varmistamaan elintarvikehuollon varmuuden ja häiriönsietokyvyn EU:ssa ja koko maailmassa.

Seuraavat vaiheet

Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat nyt molemmista ehdotuksista tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Kun ehdotus on hyväksytty, sen vaikutus kentällä on asteittainen: ennallistamistoimenpiteet on määrä ottaa käyttöön vuoteen 2030 mennessä, ja torjunta-aineita koskevat tavoitteet olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Nämä ehdotukset vahvistavat Eurooan häiriönsietokykyä ja elintarviketurvaa keskipitkällä aikavälillä.

Tausta

Terveet ja selviytymiskykyiset ekosysteemit ovat hyvinvoinnin ja vaurauden selkäranka. Ne tarjoavat ruokaa, puhdasta vettä, hiilinieluja ja suojaa luonnonkatastrofeilta, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamilta katastrofeilta. Yli puolet maailman BKT:stä riippuu luonnosta ja sen tarjoamista palveluista, ja yli 75 prosenttia maailman ravintokasvityypeistä on riippuvaisia eläinten suorittamasta pölytyksestä.

Luonnon tärkeydestä huolimatta Euroopan luonto on hälyttävästi vähenemässä, sillä yli 80 prosenttia luontotyypeistä on huonossa tilassa.

Luonnon ennallistamista koskevan säädöksen vaikutusten arviointi on osoittanut, että luonnon ennallistamisen hyödyt ovat huomattavasti kustannuksia suuremmat. Turvemaiden, suoalueiden, metsien, nummen ja pensaikkojen, niittyjen, jokien, järvien, merellisten ja tulva-alueiden luontotyyppien sekä rannikoiden kosteikkojen ennallistamisen taloudellisten hyötyjen arvioidaan olevan kahdeksan kertaa suuremmat kuin kustannukset.

Lähde: Euroopan komission lehdistötiedote (22.6.2022):

Vihreän kehityksen ohjelma: uraauurtavat ehdotukset Euroopan luonnon ennallistamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Proposal for a Nature Restoration Law (regulation)

Procedure file – seuraa asian käsittelyä EU-instituutioissa