Innovaatiosuorituskyky paranee EU:n jäsenmaissa ja alueilla

Euroopan komissio julkaisi 21.6. Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2021. Euroopan innovaatiosuorituskyky jatkaa nousuaan koko EU:ssa. Innovaatiosuorituskyky on parantunut keskimäärin 12,5 prosenttia vuodesta 2014. Tulostaulu osoittaa lähentymistä EU:n sisällä. Heikommin suoriutuvat maat parantavat suorituskykyään nopeammin kuin paremmin suoriutuvat maat, ja innovaatiokuilu on kuroutumassa umpeen. Vuoden 2021 alueellisen innovaatioiden tulostaulu osoittaa, että suuntaus on sama myös EU:n alueilla. Kansainvälisesti EU:n suorituskyky on parempi kuin esimerkiksi Kiinalla, Brasilialla, Etelä-Afrikalla, Venäjällä ja Intialla, kun taas Etelä-Korealla, Kanadalla, Australialla, Yhdysvalloilla ja Japanilla on johtoasema EU:hun nähden. Tämän vuoden innovaatioiden tulostaulu perustuu tarkistettuun kehykseen, joka sisältää digitalisaatiota ja ympäristökestävyyttä koskevia uusia indikaattoreita ja päivittää tulostaulun EU:n poliittisten prioriteettien mukaiseksi.

Tärkeimmät havainnot 

 EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään, jotka ovat innovaatiojohtajat, vahvat innovoijat, kohtalaiset innovoijat ja uudet innovoijat. EU:n innovaatiojohtaja on edelleen Ruotsi. Toisena tulee Suomi ja tämän jälkeen Tanska ja Belgia. Näiden innovaatiosuorituskyky on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. Innovaatiojohtajat ja suurin osa vahvoista innovoijista löytyvät Pohjois- ja Länsi-Euroopasta, ja suurin osa kohtalaisista ja uusista innovoijista taas Etelä- ja Itä-Euroopasta. 

 

Infografiikka

Euroopan innovatiivisin alue on Ruotsin Tukholma. Sen jälkeen tulevat Etelä-Suomi ja Saksan Oberbayern. Neljännellä sijalla on Kööpenhaminan alue (Hovedstaden) Tanskassa ja viidennellä Sveitsin Zürich. 

Länsi-Suomi on myös innovaatiojohtajien joukossa, mutta on ryhmän heikoimman kolmanneksen joukossa. Parannettavaa siis on. Lue lisää Länsi-Suomen tuloksista täältä (sivu 3). Esimerkiksi yritysten työllistämien keskimääräinen määrä on Länsi-Suomessa alempi kuin Suomessa ja EU:ssa. Länsi-Suomen innovatiivisuus on parantunut vuodesta 2014 lähtien 19 %:illa.

Euroopan innovaatioiden tulostaulu tarjoaa vertailevan analyysin innovaatiosuorituskyvystä EU-maissa, muissa Euroopan maissa ja naapurimaissa. Siinä arvioidaan kansallisten innovaatiojärjestelmien vahvuuksia ja heikkouksia ja autetaan maita tunnistamaan osa-alueita, joilla niillä on puutteita. Tulostaulun avulla voidaan laatia toimintapolitiikoita, joilla edistetään innovointia Euroopassa, ja tiedottaa poliittisille päättäjille nopeasti kehittyvästä kansainvälisestä tilanteesta. Tutkimus ja innovointi ovat keskeinen osa koronakriisin torjuntaa EU:ssa ja Euroopan kestävän ja osallistavan elpymisen tukemista. Innovaatiosuorituskyvyn mittaaminen on keskeistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin suorituskykyä koskevan raportin (Science, Research and Innovation performance of the EU, 2020 (SRIP)) mukaan innovointi on vauhdittanut noin kahta kolmasosaa Euroopan tuottavuuden kasvusta viime vuosikymmeninä. Tutkimus ja innovointi parantavat tuotantosektoreiden kestävyyttä ja talouksien kilpailukykyä ja tehostavat yhteiskuntien digitalisointia ja ekologista muutosta. Niillä voidaan myös varmistaa tarvittavat valmiudet tulevaisuutta varten ja ne ovat erittäin tärkeitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen kompassin tavoitteiden saavuttamisessa. Horisontti Euroopan (EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma vuosiksi 2021–2027) budjetti on 95,5 miljardia euroa. Yhtenä tavoitteena on nopeuttaa Euroopan ekologista muutosta ja digitalisaatiota. Samana ajanjaksona koheesiopolitiikalla investoidaan yli 56,8 miljardia euroa tutkimus- ja innovointikapasiteettiin, digitalisaatioon ja osaamiseen, jotta voidaan tukea Euroopan alueiden innovointia ja siirtymistä vihreään talouteen. Samaan pyritään myös päivitetyllä Euroopan teollisuusstrategialla.

Lähde: Euroopan innovaatioiden tulostaulu: Innovaatiosuorituskyky paranee edelleen EU:n jäsenmaissa ja alueilla