EU:ssa yhteisymmärrys uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto saivat 30.3. aikaan alustavan sopimuksen uusiutuvia energialähteitä koskevan EU-direktiivin tiukentamisesta. Sopimus vie EU:n askeleen lähemmäksi ns. 55-valmiuslainsäädännön valmistumista. Lainsäädännön tarkoituksena on saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman tavoitteet. Nyt saavutetussa sopimuksessa nostetaan EU:n sitova uusiutuvan energian osuutta koskeva vuoden 2030 tavoite vähintään 42,5 prosenttiin nykyisestä 32 prosentista, eli lähes kaksinkertaiseksi verrattuna uusiutuvan energian nykyiseen osuuteen EU:ssa. Neuvotteluosapuolet vahvistivat myös EU:n pyrkimyksen nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Sopimuksessa vahvistetaan EU:n tahto saavuttaa energiaomavaraisuus ottamalla nopeammin käyttöön itse tuotettua uusiutuvaa energiaa ja saavuttaa EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian käyttöönoton mittava lisääminen ja nopeuttaminen sähköntuotannossa, teollisuudessa, rakennuksissa ja liikenteessä alentaa ajan mittaan energian hintoja ja vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.

Vähähiilisempään talouteen uusiutuvien osuutta kasvattamalla

Uuden lainsäädännön myötä lupamenettelyt helpottuvat ja nopeutuvat. Uusiutuva energia tunnustetaan erittäin tärkeäksi yleiseksi eduksi säilyttäen samalla ympäristönsuojelun korkea taso. Alueilla, joilla uusiutuvien energiamuotojen potentiaali on suuri ja ympäristöriskit vähäiset, EU-maat perustavat uusiutuvia energialähteitä varten erityisiä nopean kehittämisen alueita, joissa lupamenettelyt ovat erityisen lyhytkestoisia ja yksinkertaisia. Alustavan sopimuksen mukaan myös rajat ylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla tullaan tehostamaan.

Sopimukseen sisältyy tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tuetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa talouden eri aloilla. Tarkistetussa direktiivissä tiukennetaan uusiutuvan energian vuotuisia tavoitteita lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä kaukolämpöjärjestelmissä. Siinä otetaan käyttöön erityinen uusiutuvan energian tavoiteosuus, joka on 49 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä, täydentämään EU:n rakennusalan lainsäädäntöä ja ohjaamaan EU-maiden toimia.

Teollisuus, joka on keskeinen energiaa kuluttava ala, otetaan nyt ensimmäistä kertaa uusiutuvan energian direktiivin piiriin. Sopimuksessa asetetaan ohjeellinen tavoite (uusiutuvan energian käytön 1,6 prosentin vuotuinen lisäys) ja sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvan vedyn osuus vedyn kokonaiskulutuksesta teollisuudessa on 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksella vahvistetaan myös uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä koskevaa sääntelykehystä (kasvihuonekaasuintensiteetin 14,5 prosentin vähennys tai uusiutuvan energian 29 prosentin osuus energian loppukulutuksesta). Tähän sisältyy kehittyneiden biopolttoaineiden ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden yhdistetty 5,5 prosentin alatavoite, jossa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuuden on oltava vähintään 1 prosentti. Nämä tavoiteosuudet tukevat uusiutuvan vedyn käyttöönottoon liittyviä EU-tavoitteita.

Sopimukseen sisältyy myös säännöksiä, joilla tuetaan energiajärjestelmän integrointia sähköistämisen ja hukkalämmön hyödyntämisen kautta, sekä parannettu alkuperätakuujärjestelmä, jotta kuluttajat saisivat luotettavampaa tietoa energian alkuperästä. 

Bioenergian kestävämpää käyttöä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden mukaisesti

Sopimuksella vahvistetaan bioenergian kestävyyskriteerejä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tiukempien tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuudessa kriteerejä sovelletaan myös pienempiin laitoksiin (vähintään 7,5 megawattia) nykyisen direktiivin 20 megawatin kynnysarvon sijaan.  Sopimukseen sisältyy säännöksiä, joilla varmistetaan, että metsäbiomassaa ei hankita alueilta, jotka ovat erityisen tärkeitä biologisen monimuotoisuuden ja hiilivarantojen kannalta. Lisäksi sovittujen sääntöjen mukaan puubiomassaa on käytettävä tarkoitukseen, jossa siitä saadaan talouden ja ympäristön näkökulmasta suurin lisäarvo (ns. kaskadiperiaate). Taloudellinen tuki sahatukeista, vaneritukeista, teollisuuslaatuisesta raakapuusta, kannoista ja juurista tuotetulle energialle kielletään. 

Seuraavat vaiheet

30.3. aikaansaatu alustava yhteisymmärrys edellyttää nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston virallista hyväksyntää. Kun prosessi on saatu päätökseen, uusi lainsäädäntö julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan.

Taustaa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n pitkän aikavälin kasvustrategia, jolla Euroopasta tehdään ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian direktiivin tarkistaminen on yksi komission heinäkuussa 2021 esittämistä 55-valmiuspaketin ehdotuksista, joiden tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa siten, että kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää vuoden 1990 tasoista vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttaminen ja lisääminen seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopasta voi tulla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma toteutuu.

Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen on myös keskeinen osa REPowerEU-suunnitelmaa, joka on EU:n strategia Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista irtautumiseksi mahdollisimman pian. Komissio ehdotti toukokuussa 2022 osana REPowerEU-suunnitelmaa, että uusiutuvan energian käyttöönottoa nopeutettaisiin entisestään. Tähän kuuluisi myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tukevassa 55-valmiuspaketissa ehdotetun uusiutuvia energialähteitä koskevan sitovan tavoitteen korottaminen.

Linkkejä

Uusiutuvan energian direktiivi (europa.eu)

 

Lähde: Euroopan komission lehdistötiedote