Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöehdotuspaketti Fit for 55 on julkaistu

 

Euroopan komissio hyväksyi 14.7. lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Näiden päästövähennysten saavuttaminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopasta voi tulla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta todellisuutta. Komissio esittelee esitetyissä ehdotuksissa lainsäädäntövälineitä, joiden avulla voidaan saavuttaa eurooppalaiseen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet ja mukauttaa taloutta ja yhteiskuntaa perusteellisesti oikeudenmukaisen, vihreän ja vauraan tulevaisuuden saavuttamiseksi.

 

Toisiinsa liittyvien ehdotusten kattava kokonaisuus

Tänään annetuilla ehdotuksilla mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vauhdittaminen ensi vuosikymmenellä. Ehdotusten mukaan päästökauppaa laajennetaan uusille aloille ja EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää tiukennetaan, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään, energiatehokkuutta parannetaan, käyttöön otetaan aiempaa nopeammin vähäpäästöisiä liikennemuotoja ja niiden tueksi kehitetään infrastruktuuria ja polttoaineita, veropolitiikkaa yhdenmukaistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa hiilivuodon ehkäisemiseksi, toteutetaan toimenpiteitä luonnon hiilinielujen säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi tarjotaan välineet.

  • EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetaan hiilidioksidille hinta ja lasketaan tiettyjen talouden alojen vuotuista päästökattoa. Järjestelmällä on jo vähennetty onnistuneesti sähköntuotannon ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen päästöjä 42,6 prosenttia viimeisten 16 vuoden aikana. Komissio ehdottaa tänään, että kokonaispäästökattoa alennetaan entisestään ja sen vuosittaista alentamista vauhditetaan. Komissio ehdottaa myös lentoliikenteelle myönnettävien ilmaisten päästöoikeuksien asteittaista poistamista ja lentoliikenteen päästökaupan sovittamista yhteen kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) kanssa sekä laivaliikenteen päästöjen sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään ensimmäistä kertaa. Jotta voitaisiin puuttua siihen, että tieliikenteen ja rakennusten päästöjä ei ole pystytty vähentämään, perustetaan erillinen uusi polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä tieliikennettä ja rakennuksia varten. Komissio ehdottaa myös, että innovaatio- ja modernisaatiorahastojen kokoa kasvatetaan.
  • EU:n talousarviosta myönnetään merkittävä määrä ilmastorahoitusta, ja tämän täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä kaikki päästökauppatulonsa ilmastoon ja energiaan liittyviin hankkeisiin. Uudesta tieliikenteen ja rakennusten järjestelmästä saatavista tuloista olisi ohjattava tietty osa lieventämään sosiaalisia vaikutuksia, joita mahdollisesti kohdistuu heikossa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin.
  • Taakanjakoasetuksessa kullekin jäsenmaalle asetetaan aiempaa tiukemmat päästövähennystavoitteet, jotka koskevat rakennuksia, tieliikennettä ja kotimaan meriliikennettä, maataloutta, jätehuoltoa ja pienteollisuutta. Tässä otetaan huomioon kunkin jäsenmaan erilaiset lähtökohdat ja valmiudet. Tavoitteet perustuvat maiden BKT:hen asukasta kohti, ja niitä mukautetaan kustannustehokkuuden huomioimiseksi.
  • Jäsenmaat jakavat vastuun myös siitä, että hiili poistuu ilmakehästä. Tämän vuoksi maankäyttöä sekä metsä- ja maataloutta koskevassa asetuksessa asetetaan luonnollisten nielujen aikaansaamia hiilipoistumia koskeva EU:n kokonaistavoite, joka vastaa 310 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Kansalliset tavoitteet edellyttävät, että jäsenmaat huolehtivat hiilinieluistaan ja laajentavat niitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. EU:n tavoitteena olisi oltava ilmastoneutraalius maankäytön sekä metsä- ja maatalouden aloilla vuoteen 2035 mennessä. Tämä koskee myös maatalouden muita kuin hiilidioksidipäästöjä, kuten lannoitteiden käytöstä ja karjasta johtuvia päästöjä. EU:n metsästrategialla pyritään parantamaan EU:n metsien laatua, määrää ja selviytymis- ja sopeutumiskykyä. Sillä tuetaan metsänhoitajia ja metsäbiotaloutta, säilytetään metsien korjuu ja biomassan käyttö kestävänä ja vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Siinä myös esitetään suunnitelma kolmen miljardin puun istuttamisesta eri puolille Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä.
  • Energiantuotannon ja -käytön osuus EU:n päästöistä on 75 prosenttia, joten siirtymistä vihreämpään energiajärjestelmään on ratkaisevan tärkeää nopeuttaa. Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä asetetaan aiempaa tiukempi tavoite, jonka mukaan 40 prosenttia EU:n energiasta tuotetaan vuoteen 2030 mennessä uusiutuvista lähteistä. Kaikki jäsenmaat antavat panoksen tähän tavoitteeseen, ja uusiutuvan energian käytölle liikenteessä, lämmityksessä ja jäähdytyksessä, rakennuksissa ja teollisuudessa asetetaan erityiset tavoitteet. Bioenergian käytön kestävyyskriteerejä tiukennetaan sekä ilmasto- että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenmaiden on suunniteltava bioenergian tukijärjestelmät tavalla, joka noudattaa puubiomassan kaskadikäytön periaatetta.
  • Energian kokonaiskäytön ja päästöjen vähentämiseksi sekä energiaköyhyyden torjumiseksi energiatehokkuusdirektiivissä asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi sitova vuotuinen tavoite energiankulutuksen vähentämiseksi EU:n tasolla. Tavoitteella ohjataan sitä, miten kansalliset rahoitusosuudet vahvistetaan, ja siinä lähes kaksinkertaistetaan jäsenmaiden vuotuinen energiansäästövelvoite. Julkisella sektorilla on kunnostettava vähintään 3 prosenttia rakennuksista. Tavoitteena on edistää rakennusten perusparannusaaltoa, luoda työpaikkoja sekä vähentää energiankäyttöä ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia.
  • Tieliikenteen kasvavien päästöjen torjumiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joilla täydennetään päästökauppaa. Aiempaa tiukemmilla henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeilla nopeutetaan siirtymistä päästöttömään liikenteeseen, sillä niissä edellytetään, että uusien autojen keskimääräiset päästöt vähenevät 55 prosenttia vuodesta 2030 alkaen ja 100 prosenttia vuodesta 2035 alkaen vuoden 2021 tasoon verrattuna. Näin ollen kaikki rekisteröidyt uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen päästöttömiä. Jotta autoilijat voisivat ladata ajoneuvojaan luotettavassa verkossa kaikkialla Euroopassa, tarkistetussa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa edellytetään, että jäsenmaat lisäävät latauskapasiteettia päästöttömien autojen myynnin mukaan ja perustavat suurimmille teille lataus- ja tankkauspisteitä säännöllisin välimatkoin. Sähkölatauspisteitä olisi oltava 60 kilometrin välein ja vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein.
  • Lento- ja meriliikenteen polttoaineet aiheuttavat ympäristön merkittävää pilaantumista ja edellyttävät erityisiä toimia päästökaupan täydentämiseksi. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa edellytetään, että suurissa satamissa ja suurilla lentoasemilla on oltava mahdollisuus käyttää puhdasta sähköä. ReFuelEU Aviation -aloite velvoittaa polttoaineiden toimittajat valmistamaan yhä kestävämpiä lentopolttoaineita tankattaviksi EU:n lentoasemilla. Näitä ovat esimerkiksi synteettiset vähähiiliset polttoaineet. Samoin FuelEU Maritime -aloitteella edistetään meriliikenteessä käytettävien kestävien polttoaineiden ja päästöttömien teknologioiden käyttöönottoa. Siinä asetetaan enimmäisraja Euroopan satamissa käyvissä aluksissa käytettävän energian kasvihuonekaasupitoisuudelle.
  • Energiatuotteiden verojärjestelmällä on turvattava ja parannettava sisämarkkinoita ja tuettava vihreää siirtymää oikeanlaisten kannustimien kautta. Energiaverodirektiivin tarkistuksessa ehdotetaan energiatuotteiden verotuksen yhdenmukaistamista EU:n energia- ja ilmastopolitiikan kanssa edistämällä puhdasta teknologiaa sekä poistamalla vanhentuneita poikkeuksia ja alennettuja verokantoja, jotka kannustavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Uusilla säännöillä pyritään vähentämään energiaverotukseen perustuvan kilpailun haitallisia vaikutuksia ja varmistamaan, että jäsenmaat saavat tuloja ympäristöveroista, jotka ovat kasvun kannalta vähemmän haitallisia kuin työn verottaminen.
  • Lisäksi uudella hiilidioksidipäästöjen tullimekanismilla vahvistetaan hiilimaksu tiettyjen energiaintensiivisten tuotteiden tuonnille EU:n ulkopuolelta, jotta Euroopan kunnianhimoiset ilmastotoimet eivät johda hiilivuotoon. Näin varmistetaan, että Euroopan päästövähennyksillä vähennetään myös maailmanlaajuisia päästöjä sen sijaan, että vauhditettaisiin hiili-intensiivistä tuotantoa Euroopan ulkopuolella. Tavoitteena on myös kannustaa EU:n ulkopuolista teollisuutta ja kansainvälisiä kumppaneita ottamaan askeleita samaan suuntaan.

Kaikki ehdotukset liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Tämä tasapainoinen paketti ja siitä saatavat tulot tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että siirtymän myötä Eurooppa on entistä oikeudenmukaisempi, vihreämpi ja kilpailukykyisempi, vastuu jaetaan tasaisesti eri alojen ja jäsenmaiden kesken ja tarvittaessa tarjotaan lisätukea.

 

Sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä

Vaikka keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä EU:n ilmastopolitiikan hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin siirtymän kustannukset, ilmastopolitiikka saattaa aiheuttaa lyhyellä aikavälillä lisäpaineita heikossa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. Pakettiin sisältyvien toimintapolitiikkojen rakenne on sellainen, että ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti.

Lisäksi hiilen hinnoitteluvälineillä saadaan aikaan tuloja, jotka voidaan sijoittaa uudelleen innovoinnin, talouskasvun ja puhtaaseen teknologiaan tehtävien investointien vauhdittamiseksi. Ehdotuskokonaisuuteen kuuluu uusi sosiaalinen ilmastorahasto, josta myönnetyllä kohdennetulla rahoituksella jäsenmaat voivat auttaa kansalaisia rahoittamaan energiatehokkuutta ja uusia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä käyttämään puhtaampaa liikennettä. Välinettä rahoitetaan EU:n talousarviosta määrällä, jonka osuus on 25 prosenttia rakennusten ja maantieliikenteen polttoaineiden päästökaupan odotetuista tuloista. Jäsenmaille myönnetään siitä 72,2 miljardia euroa rahoitusta vuosina 2025–2032 monivuotiseen rahoituskehykseen tehdyn kohdennetun muutoksen perusteella. Ehdotuksen mukaan jäsenmailta saadaan sama määrä rahoitusta, joten välineestä voidaan mobilisoida 144,4 miljardia euroa sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään.

Ihmisten ja maapallon suojelemiseksi toteutettavista toimista on luonnollisesti paljon hyötyä: puhtaampi ilma, viileämmät ja vihreämmät kaupungit, terveemmät kansalaiset, vähäisempi energiankulutus ja pienemmät energialaskut, lisää eurooppalaisia työpaikkoja, teknologioita ja teollisuuden mahdollisuuksia, enemmän tilaa luonnolle ja terveempi maapallo tuleville sukupolville. Euroopan vihreän siirtymän keskeisenä haasteena on varmistaa, että saadut hyödyt ja mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla mahdollisimman nopeasti ja oikeudenmukaisesti. EU:n tasolla käytettävissä olevien erilaisten poliittisten välineiden avulla voidaan varmistaa, että muutosvauhti on riittävä, mutta ei liian repivä.

Lähde: Euroopan komission lehdistötiedote