Euroopan komissio julkaisi digitaalisen edistyksen raportin

Euroopan komissio julkaisi 23.5.2016 raportin digitaalisesta edistystä Euroopan unionissa. Raportti paljastaa jäsenvaltioiden väliset suuret erot. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut EU:ssa verrattuna viime vuosiin, sillä internetyhteyksien nopeus, internetpalvelujen määrä ja internetostosten määrä ovat kasvussa. Huippusuoriutujia Euroopassa ovat Pohjoismaat. Pohjoismaat menestyvät myös maailmanlaajuisessa vertailussa sijoittumalla vertailun kärkeen. Suomi on raportin mukaan maailman kolmanneksi digitaalisin valtio Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Tutkimuksessa mitattiin viittä eri ominaisuutta, jotka olivat liitettävyys, digitaaliset taidot, internetin käyttö, yritysten digitaaliteknologian integrointi ja julkiset digitaaliset palvelut.

Liitettävyyttä tutkittaessa selvisi, että 71 prosenttia eurooppalaisista kodeista oli liitetty nopeaksi laskettavaan (NGA) laajakaistayhteyteen. Suomessa luku on peräti 97 prosenttia, mikä on huomattavan korkea maantieteelliset tekijät huomioon ottaen. Parhaiten koko liitettävyyden kategoriassa menestyivät Belgia, Alankomaat ja Malta. Laajakaistayhteys puuttuu kuitenkin laajasti vielä harvaan asutuilta seuduilta: kyseisillä alueilla vain 28 prosentilla on laajakaistayhteys. Vain 8 prosentilla kotitalouksista on käytössä ultranopea (yli 100 Mbps) laajakaistayhteys, kun luvun odotetaan kasvavan 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liitettävyys on edistynyt huomattavasti viime vuosiin verrattuna ja 69 prosentilla kotitalouksista ainakin yhdellä jäsenellä oli tutkimuksen mukaan pääsy internetiin myös mobiililaitteella.

Suurin osa (76 %) EU-kansalaisista käyttää internetiä säännöllisesti, kun taas 16 prosenttia kansalaisista ei ole koskaan edes kokeillut internetin käyttöä. 45 prosentilla EU-kansalaisista ei ole tutkimuksen mukaan digitaalisia perustaitoja. Erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvissä tiedoissa on puutteita: 35 prosenttia EU-kansalaista ei tiedä, mitä tarkoitetaan esimerkiksi evästeillä (cookies).

Yritysten digitaaliteknologian ja julkisten digitaalisten palveluiden integrointi etenee hitaasti. Tällä hetkellä 16,7 prosenttia pk-yrityksistä harjoitti onlinemyyntiä kotimaassaan. Luku on 3,5 % suurempi verrattuna viime vuoteen. Pk-yritysten myynti muihin EU-maihin on kuitenkin vielä erittäin vähäistä, sillä vain 7,5 prosenttia kyseisistä yrityksistä harjoittaa ulkomaankauppaa. Suuryrityksistä 23 prosenttia myy ulkomaille. Onlinemyynnin suhteen Suomi sijoittuu EU:n keskiarvon alapuolelle. Puolestaan julkisten digitaalisten palveluiden yleistymistä saattaa hidastaa se, että 52 prosenttia kansalaisista suosii edelleen offline-vuorovaikutusta. Suomessa julkisten digitaalisten palveluiden käyttö on EU:n kolmanneksi heti yleisintä Tanskan ja Viron jälkeen.