Euroopan komissio hyväksyi Pellolta pöytään – ja biodiversiteetti-strategiat

Euroopan komissio hyväksyi biodiversiteettistrategian, jonka tarkoituksena on tuoda luonto takaisin osaksi eurooppalaisten elämää sekä Pellolta pöytään – strategian. Sen tavoitteena on kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä. Strategiat tukeavat toisiaan ja niissä yhdistyvät luonnon, maataloustuottajien, yritysten ja kuluttajien näkökulmat. Kaikkien on toimittava yhdessä kilpailukykyisen ja kestävän tulevaisuuden luomiseksi.

Strategioissa ehdotetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia kunnianhimoisia EU:n toimia ja sitoumuksia, joilla pysäytetään biodiversiteetin köyhtyminen Euroopassa ja maailmanlaajuisesti ja joilla elintarvikejärjestelmäämme kehitetään siten, että siitä tulee maailmanlaajuinen normi kilpailukykyiselle kestävyydelle, ihmisten ja maapallon terveyden suojelulle sekä kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden elinkeinolle. Covid-19-kriisi on osoittanut, miten haavoittuvaisia biodiversiteetin köyhtyminen meistä tekee ja miten tärkeä hyvin toimiva elintarvikejärjestelmä on yhteiskuntamme kannalta. Näissä kahdessa strategiassa kansalaisilla on keskeinen rooli, kun sitoudumme parantamaan maa- ja merialueiden suojelua, ennallistamaan rappeutuneita ekosysteemejä ja vakiinnuttamaan EU:n kansainvälisen johtoaseman niin biodiversiteetin suojelun kuin kestävän elintarvikeketjun rakentamisen alalla.

Uudessa biodiversiteettistrategiassa puututaan biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen keskeisiin syihin, kuten maa- ja merialueiden kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen liikakäyttöön, ympäristön pilaantumiseen ja haitallisiin vieraslajeihin. Tämä strategia, joka hyväksytään keskellä covid-19-pandemiaa, on keskeinen osa EU:n elvytyssuunnitelmaa. Strategia auttaa estämään tulevat epidemiat ja parantamaan kykyämme selviytyä niistä. Lisäksi se avaa välittömästi uusia liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia, jotta EU:n talous saadaan elpymään. Strategian tavoitteena on, että biodiversiteettinäkökulmasta tehdään erottamaton osa EU:n yleistä talouskasvustrategiaa. Strategiassa ehdotetaan sitovia tavoitteita, jotka koskevat muun muassa vahingoittuneiden ekosysteemien ja jokien ennallistamista, EU:n suojeltujen luontotyyppien ja lajien terveyden parantamista, pölyttäjien palauttamista maatalousmaille, ympäristön pilaantumisen vähentämistä, kaupunkien viherryttämistä, luonnonmukaisen maatalouden ja muiden biodiversiteettiä edistävien maatalouskäytäntöjen lisäämistä sekä Euroopan metsien terveyden parantamista. Strategia sisältää konkreettisia toimia, joiden avulla Euroopan biodiversiteetti alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Euroopan maa- ja merialasta 30 prosenttia on tarkoitus muuttaa tehokkaasti hoidetuiksi suojelualueiksi ja maatalousmaasta 10 prosentilla olisi oltava monipuolisia maisemapiirteitä.

Suunnitteilla olevat toimet, jotka koskevat luonnon suojelemista, kestävää käyttöä ja ennallistamista, tuovat taloudellista hyötyä paikallisyhteisöille ja luovat kestäviä työpaikkoja ja kasvua. EU:n ja kansallisista rahastoista, yksityisistä rahastoista ja muista lähteistä osoitetaan yhteensä 20 miljardia euroa vuodessa biodiversiteettiin liittyviin toimiin.

Pellolta pöytään -strategia mahdollistaa siirtymisen kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään, jossa huolehditaan ruokaturvasta ja varmistetaan, että ruoka saadaan terveestä luonnosta. Strategian avulla pienennetään EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, parannetaan järjestelmän selviytymiskykyä, suojellaan kansalaisten terveyttä ja turvataan talouden toimijoiden toimeentulo. Strategiassa asetetaan EU:n elintarvikejärjestelmän muuttamiselle konkreettiset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen puoleen nykyisestä, lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla, tuotanto- ja vesiviljelyeläimiin käytettävien mikrobilääkkeiden myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja maatalousmaasta neljännesosan omistaminen luonnonmukaiselle maataloudelle. Lisäksi siinä ehdotetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että terveellinen vaihtoehto on EU:n kansalaisten kannalta helpoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveellisten ja kestävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen muuttamista paremmin kuluttajien tarpeita vastaaviksi.

Euroopan maataloustuottajilla, kalastajilla ja vesiviljelyalan tuottajilla on keskeinen rooli, kun siirrytään oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään elintarvikejärjestelmään. Ne saavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien uusien rahoitusvirtojen ja ekojärjestelmien kautta tukea kestävien käytäntöjen käyttöönottoon. Eurooppa halutaan tehdä tunnetuksi kestävyydestään, ja siihen pyrkiminen avaa monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa eurooppalaisten maataloustuottajien ja kalastajien tulolähteitä.

Nämä kaksi strategiaa ovat keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja ne edistävät osaltaan Euroopan talouden elpymistä. Koronavirukseen nämä strategiat liittyvät siten, että niillä pyritään lujittamaan yhteiskuntiemme kykyä selviytyä tulevista pandemioista ja uhista, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksista, metsäpaloista, ruokaturvan puutteista ja tautiepidemioista, muun muassa edistämällä kestävämpiä maatalous-, kalastus- ja vesiviljelykäytäntöjä sekä suojelemalla luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja ja torjumalla niiden laitonta kauppaa.

Strategioihin sisältyy kansainvälinen ulottuvuus. Biodiversiteettistrategia vahvistaa entisestään EU:n aikomusta näyttää esimerkkiä maailmanlaajuisen biodiversiteettikriisin torjunnassa.

Lähde: Euroopan komission lehdistötiedote (20.5.2020)