EU:n talousarvio: Komissio ehdottaa lisärahoitusta eurooppalaisia yhdistävään tehokkaaseen liikenneinfrastruktuuriin

Euroopan komissio on tänään ehdottanut, että Verkkojen Eurooppa -välinettä uudistetaan osana EU:n seuraavaa, vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota. Euroopan laajuisiin infrastruktuuriverkkoihin tehtäviin investointeihin osoitettaisiin 42,3 miljardia euroa liikenteen alalla (30,6 mrd euroa), energia-alalla (8,7 mrd euroa) ja digitaalialalla (3 mrd euroa).

Kasvua olisi 40 prosenttia verrattuna kauteen 2014–2020[1], mikä osoittaa EU:n olevan sitoutunut integroituneeseen unioniin, jossa on hyvät yhteydet ja jossa kansalaiset ja yritykset voivat täysimääräisesti hyödyntää vapaata liikkuvuutta ja sisämarkkinoita. Komissio ehdottaa, että vuosina 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välineen ympäristöulottuvuutta kasvatetaan niin, että 60 prosentilla sen määrärahoista edistettäisiin ilmastotavoitteita. Tämä auttaa vahvistamaan energiaunionia, vastaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia EU:n sitoumuksia ja lujittaa Euroopan maailmanlaajuista johtoasemaa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Energiaunionista vastaavan komission varapuheenjohtajan Maroš Šefčovičin mukaanyhteyksien luomisesta eri alojen välille on tullut välttämätöntä Pariisin sopimuksen jälkeen. ”Uusi Verkkojen Eurooppa -väline luo vieläkin suurempia yhteisvaikutuksia liikenne-, energia- ja digitaalialan välille energiakäänteen vaikutusten maksimoimiseksi. Suuremmat määrärahat ja mahdollinen yhdistäminen muihin välineisiin auttavat Eurooppaa pysymään eturintamassa älykkäiden verkkojen ja energian varastoinnin kaltaisissa innovatiivisissa hankkeissa.”

Ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete totesi puolestaan seuraavaa: ”Tällä ehdotuksella rakennetaan puhtaaseen energiaan siirtymisessä tarvittava infrastruktuuri. Se myös auttaa saavuttamaan vuodeksi 2030 asetetut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet. Uuden ohjelman avulla saamme myös valmiiksi todellisen energiaunionin kannalta välttämättömiä strategisia hankkeita, kuten sen, että Baltian maiden sähköverkko sovitetaan yhteen muun Euroopan järjestelmän kanssa.”

Liikenteestä vastaava komissaari Violeta Bulc toteaa liikenteen olevan ala, jolla EU:n kansalaisilleen tuomat edut ovat konkreettisia. ”Ehdotammekin tänään ennennäkemätöntä talousarviota liikkuvuuden parantamiseksi Euroopassa. Haluamme eurooppalaisten matkustavan maailman moderneimmassa, turvallisimmassa, puhtaimmassa ja kattavimmassa liikenneverkossa.” He ansaitsevat sen.”

Komission ehdotuksella pyritään sovittamaan liikenne-, energia- ja digitaaliala paremmin toisiinsa, jotta nopeutetaan EU:n talouden digitalisaatiota ja irtautumista hiilestä. Puhtaat liikkuvuusratkaisut, kuten sähköinen liikkuvuus, edellyttävät liikenne- ja energia-alojen tiivistä yhteyttä. Muita esimerkkejä ovat autonominen liikkuvuus, energian varastointi ja älykkäät verkot.

1. Liikenne: turvallinen, puhdas ja verkotettu liikkuvuus

Verkkojen Eurooppa -väline tukee älykästä, kestävää, kattavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta Eurooppa liikkeellä -ehdotusten ja EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikan mukaisesti. Se mm. edistää vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä siten, että etusijalle asetetaan ympäristöystävälliset liikennemuodot (kuten raideliikenne) ja kehitetään latauspisteitä vaihtoehtoisille polttoaineille. Lisäksi ehdotetaan, että verkon uudenaikaistamista painotettaisiin enemmän, jotta siitä tulisi turvallisempi ja varmempi. Konkreettisena osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta osa määrärahoista (11,3 mrd euroa) varataan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuille jäsenmaille.

Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan ensimmäistä kertaa sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettua kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria 6,5 miljardilla eurolla. Tavoitteena on mukauttaa Euroopan liikenneverkko sotilasvaatimuksiin ja parantaa sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa. Tämä edistää merkittävästi todellisen Euroopan puolustusunionin toteutumista vuoteen 2025 mennessä, mikä on nykyisen komission poliittinen prioriteetti. Tämänpäiväisellä ehdotuksella vastataan marraskuussa 2017 annettuun tiedonantoon ja maaliskuussa 2018 esitettyyn toimintasuunnitelmaan.

2. Energia: kohtuuhintaista, turvallista ja kestävää

Energia-alalla uusi Verkkojen Eurooppa -väline mahdollistaa aidon energiaunionin luomisen ja tukee energiakäännettä Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -ehdotusten tavoitteiden mukaisesti. Näin Eurooppa pysyy edelläkävijänä puhtaaseen energiaan siirtymisessä Junckerin komission tämän poliittisen prioriteetin mukaisesti, ja siitä tulee johtava toimija uusiutuvan energian alalla.

Talousarvion uudella osiolla edistetään jäsenvaltioiden yhteistyötä rajatylittävissä uusiutuvan energian tuotannon hankkeissa. Tarkoituksena on lisätä markkinavalmiiden uusiutuvan energian teknologioiden strategista käyttöönottoa. Ohjelmalla myös tuetaan edelleen Euroopan laajuisten verkkojen tärkeimpiä infrastruktuureja. Näin edistetään energian sisämarkkinoiden yhdentymisen etenemistä, parannetaan verkostojen yhteentoimivuutta eri maiden ja alojen välillä, helpotetaan hiilestä irtautumista ja taataan energian toimitusvarmuus.

3. Digitaaliala: erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko

Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan huipputason digitaalista infrastruktuuria, jolla luodaan perusta toimiville digitaalisille sisämarkkinoille. Euroopan teollisuuden digitalisaation sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen nykyaikaistamisen edellytyksenä on, että luotettavat, kohtuuhintaiset, laadukkaat ja suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkot ovat kaikkien saatavilla. Koska suuren kapasiteetin verkkojen ja infrastruktuurien kysyntä kasvaa jatkuvasti sähköisessä viestinnässä, Verkkojen Eurooppa -välineessä tullaan kiinnittämään enemmän huomiota digitaaliseen yhteenliitettävyysinfrastruktuuriin.

Seuraavat vaiheet

EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja siihen liittyvistä eri aloja koskevista ehdotuksista on tärkeä päästä yhteisymmärrykseen nopeasti, jotta voidaan varmistaa, että EU:n rahoituksella saadaan käytännön tuloksia mahdollisimman pian. Muutoin viivästykset haittaisivat merkittävästi meneillään olevia suuria infrastruktuurihankkeita. Liikenteen alalla tämä vaikuttaisi lippulaivahankkeisiin, joita ovat rautatieyhteydet Rail Baltica, Brennerin tunneli, Lyon-Turin, Evora-Merida jne. Esimerkiksi Rail Baltica -hankkeessa keskeiset hankintamenettelyt olisi voitava käynnistää rakennustöitä varten vuonna 2021. Tämä on ratkaisevan tärkeää viisi miljoonaa Baltian maiden asukasta yhdistävän hankkeen toteutumiseksi.

Jos seuraava pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään vuonna 2019, voidaan siirtyä saumattomasti nykyisestä, vuosien 2014–2020 pitkän aikavälin talousarviosta seuraavaan ja varmistaa näin rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus. Siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille.

Tausta

Euroopan laajuiset verkot ja rajatylittävä yhteistyö ovat paitsi ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnalle myös strategisesti merkittäviä energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen ja kestävien liikennemuotojen kehittämisen kannalta. Ilman EU:n toimia yksityisillä toimijoilla ja kansallisilla viranomaisilla ei kuitenkaan ole riittävästi kimmoketta investoida rajatylittäviin infrastruktuurihankkeisiin.

Verkkojen Eurooppa -välineen on tarkoitus korjata tämä tilanne EU:n osarahoituksen avulla. Rahoitusta myönnetään kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Niitä hallinnoivat Euroopan komissio ja Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA).

InvestEU -ohjelman ohella määrärahat auttavat myös kuromaan umpeen Euroopan investointivajetta ja luomaan työpaikkoja ja talouskasvua.

Lisätietoja

Lakiteksti ja tietosivu

EU:n talousarvio tulevaisuutta varten

Ehdotetut mukautukset Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon

[1] Vertailu käypinä hintoina, EU-27 vuosina 2014–2020 vs. EU-27 vuosina 2021–2028. Kasvu on 29 % vuoden 2018 kiinteinä hintoina.