EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä -esitys käsittelyssä

Euroopan komissio esitti 2.2. täydentävän delegoidun säädöksen EU:n kestävyysluokitusjärjestelmään eli ns. taksonomiaan liittyen. EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän tarkoituksena on ohjata yksityisiä sijoituksia toimintoihin, joita tarvitaan ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Järjestelmä ei kuitenkaan estä järjestelmään kuulumattomien energialähteiden käyttöä jäsenvaltioissa, sillä nämä valinnat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. 

Esitys liittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja  sopeutumiseen. Komission säädösehdotus koskee kaasun ja ydinvoiman sisällyttämistä siirtymätoimintoihin, ensimmäisen säädösehdotuksen täydentämistä. Komissio katsoo näiden auttavan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja nopeuttavan siirtymistä pois mm. hiilen käytöstä kohti kasvavaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Täydentävää delegoitua säädöstekstiä on valmisteltu jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmässä ja kestävän rahoituksen foorumin kuulemisessa. Myös Euroopan parlamenttia on kuultu. Säädökseen kuuluvia arviointikriteerejä sekä julkistamis- ja tarkastamisvaatimuksia on muutettu palautteen pohjalta.

Kun täydentävä delegoitu säädös on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille, se toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavaksi.

Nämä lainsäätäjät ovat siirtäneet komissiolle vallan antaa luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia delegoituja säädöksiä. Ne voivat tarkastella delegoituja säädöksiä neljän kuukauden ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa säädöstä, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Ne voivat myös pyytää kahden kuukauden lisäaikaa tarkasteluun.

Kun täydentävän delegoidun säädöksen tarkastelulle asetettu määräaika on päättynyt ja mikäli neuvosto ja parlamentti eivät vastusta säädöstä, se tulee voimaan ja sitä sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

Esityksen vastaanotto

Ensimmäistä säädöstä kiiteltiin laajasti siitä, että se luo yhteisen kielen sijoittajille ja pankeille, mikä puolestaan mahdollistaa vihreiden investointien vertailun eri toimijoiden kesken. Yritysten on ryhdyttävä raportoimaan kyseisiä tietoja. Ennen säädöstä toimijat saattoivat määritellä itse mitä ne laskevat vihreiksi investoinneiksi. Nyt yhteinen kehys luo alalle yhteisiä pelisääntöjä.

Tapaa, jolla komissio vei esitystä eteenpäin on kritisoitu. Samoin sitä, että täydentävä säädös muuttaa merkittävästi ensimmäisen säädöksen laajan tuen saavuttanutta listausta. Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt sekä rahoitusalaa tarkkailevat järjestöt ja ilmastoneuvotteluissa aktiivisesti mukana olleet ovat olleet tyytymättömiä täydentävään säädösesitykseen. Tyytymättömyyttä on ollut myös Euroopan parlamentissa. Joistakin jäsenvaltioista on mahdollisesti odotettavissa oikeustoimia esitykseen liittyen.

Myös sijoittajien parista on kuulunut kriittisiä ääniä. Täydentävää esitystä on kritisoitu siitä, että se vie uskottavuuden luokittelujärjestelmältä ja lähettää ristiriitaisen viestin. Toiset pitävät 20-30 siirtymäaikaa ja kaasun ja ydinvoiman käyttöä sen aikana välttämättömänä.

 

Lähteet:

Komission tiedote 2.2.2022: EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä: Komissio esittää ilmastoa koskevan täydentävän delegoidun säädöksen, jolla nopeutetaan hiilestä irtautumista

Politico 3.2.2022: Green bust or green flush: Figuring out the impact of the EU’s new investment rules

Yle 7.2.2022: Sijoittajat varoittavat, että EU:n ei kannattaisi väittää maakaasua “vihreäksi” energiamuodoksi – se vie uskottavuuden uudelta luokittelulta