EU:n katse kääntyy tulevan rahoituskehyksen suunnitteluun

Euroopan unionin seuraava monivuotinen rahoituskehys oli keskustelun aiheena ”Shaping Our Future – Designing the Next Multiannual Financial Framework” – konferenssissa, joka järjestettiin 8. -9.1. Brysselissä. Monivuotinen rahoituskehys määrittää ylärajan, sille kuinka paljon unioni käyttää rahaa eri ohjelmiin monivuotisella kaudella (vähintään viisi vuotta). Vuosittaisten budjettien tulee noudattaa kehyksen päätöksiä. Seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker painotti puheessaan, että budjetin suunnitteleminen ei ole vain kirjanpitoa. Koska kokonaisbudjetti tulee Junckerin mukaan pienentymään Ison-Britannian EU -eron myötä, on tärkeää ensin päättää, mitkä ovat EU:n tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle, ja vasta sitten määrittää budjetti. Juncker ilmaisi tukensa koheesiopolitiikalle ja sanoi, ettei tue leikkauksia koheesiorahoitukseen. Juncker huomautti myös, että puhe nettomaksajista ja -saajista ei ole hyväksi, sillä kaikki eurooppalaiset ovat nettohyötyjiä Euroopan unionista.

Budjetti ja henkilöstö -komissaari Günther Oettinger huomautti kahdesta aukosta, jotka tulee ottaa huomioon EU:n seuraavaa rahoituskehystä suunnitellessa: Ison-Britannian EU-eron aiheuttama tuloalijäämä (n. 12-13 miljardia euroa/vuosi) ja kustannuksien kasvu tulevaisuuden epävarmuudesta ja tarvittavista uusista toimista (mm. EU:n suurempi rooli maahanmuuttopolitiikassa, turvallisuuspolitiikassa ja puolustuksessa) johtuen. Oettinger huomautti, että näistä muutoksista huolimatta kokonaisbudjettia tulisi kasvattaa, jotta taataan EU:n jatkuva menestys. Oettingerin mielestä olennaista on sijoittaa tulevaisuuteen, innovaatioihin ja nuoriin. Hän painottikin että kaksi tärkeintä ohjelmaa, joita ei missään nimessä saisi leikata, ovat Erasmus+ (EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma) ja tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti 2020.

Kommissaarit hyväksyivät yksimielisesti Oettingerin ehdotuksen Erasmus+ ja H2020 -ohjelmien säästämisestä budjettileikkauksilta ja sitoutuivat etsimään tapoja kasvattaa tutkimus- ja innovaatiobudjettia.

Alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz kommentoi komission mahdollisia leikkauksia koheesiorahoituksesta, huomauttamalla, että koheesiopolitiikka on “innovatiivinen väline, joka auttaa ratkaisemaan nykypäivän keskeisiä haasteita, kun puhutaan työpaikoista, kilpailukyvystä, ilmastonmuutoksesta, energia-asioista tai nopeista internet-yhteyksistä”. Koheesiopolitiikan heikentäminen lisäisi Lambertzin mukaan jakolinjoja Euroopan eri osien välillä, ja haittaisi jäsenmaiden taloudellista elpymistä.

Jäsenvaltioiden väliset keskustelut tulevasta rahoituskehyksestä aloitetaan helmikuussa 2018. Komissaari Oettingerin tavoitteena on, että komission seuraava budjettiehdotus olisi valmis tämän vuoden toukokuussa.

Lue lisää

Katso myös tallenteet puheista tapahtumasivulta.