EU sopii tiukemmista säännöistä energiatehokkuuden parantamiseksi

Euroopan parlamentti ja neuvosto saavutettivat 10.3. alustavan yhteisymmärryksen EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta ja vahvistamisesta. Sopimus on uusi askel 55-valmiuspaketin (Fit for 55) täytäntöönpanossa ja siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman toteuttamisessa.

Energiatehokkuus etusijalle -periaatteelle annetaan ensimmäistä kertaa oikeudellista voimaa asettamalla selkeä vaatimus, jonka mukaan EU-maiden on otettava energiatehokkuus huomioon politiikassa, suunnittelussa ja merkittävissä investointipäätöksissä energia-alalla ja sitä laajemmin.

Sopimuksessa vahvistetaan EU:n energiatehokkuustavoitteeksi 11,7 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä ylittää komission alkuperäisen 55-valmiusehdotuksen. Siinä edellytetään, että EU:n jäsenvaltiot varmistavat yhdessä loppu- ja primäärienergian kulutuksen lisävähennyksen vuoden 2020 energiankulutusennusteisiin verrattuna.

Alustavassa sopimuksessa vuotuinen energiansäästövelvoite lähes kaksinkertaistuu jatkuvan edistymisen varmistamiseksi. EU-maiden on saavutettava vuosina 2024–2030 uusia vuotuisia säästöjä, jotka ovat keskimäärin 1,49 prosenttia energian loppukulutuksesta, kun nykyinen tavoite on 0,8 prosenttia. Niiden on vähitellen saavutettava 1,9 prosentin taso vuoden 2030 loppuun mennessä. Tämä on tärkeä väline energiansäästön edistämiseksi loppukäyttöaloilla, kuten rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä.

Tarkistetut säännöt antavat myös julkiselle sektorille suuremman vastuun energiatehokkuuden parantamisesta. Julkisten elinten on otettava energiatehokkuusvaatimukset järjestelmällisesti huomioon tuotteita, palveluja, rakennuksia ja urakoita koskevissa julkisissa hankinnoissaan. Julkisella sektorilla otetaan käyttöön uusi 1,9 prosentin vuotuinen energiankulutuksen vähennystavoite. EU-maiden velvoite kunnostaa vuosittain vähintään kolme prosenttia julkishallinnon omistamien rakennusten kokonaispinta-alasta kattaa nyt myös alue- ja paikallistason.

Tarkistettu direktiivi kannustaa yrityksiä parantamaan energiatehokkuuttaan. Ensinnäkin energianhallintajärjestelmistä tulee lähtökohtainen velvollisuus suurille energiankuluttajille. Kaikkien yritysten, myös pk-yritysten, joiden vuotuinen energiankulutus on yli 85 TJ, on otettava käyttöön energianhallintajärjestelmä. Muussa tapauksessa niille tehdään energiakatselmus (jos niiden vuosikulutus on yli 10 TJ). Ensimmäistä kertaa otetaan käyttöön myös suurten datakeskusten energiatehokkuutta koskeva raportointijärjestelmä.

Sovittujen sääntöjen mukaan EU-maiden on myös edistettävä paikallisten lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelmien laatimista suurissa kunnissa, joiden väestömäärä on yli 45 000. Lisäksi tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tarkistetun määritelmän myötä vähimmäisvaatimuksia muutetaan asteittain sen varmistamiseksi, että kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tarjonta on täysin hiilivapaata vuoteen 2050 mennessä. Tuki uusille maakaasua käyttäville tehokkaille yhteistuotantoyksiköille, jotka on liitetty kaukolämpöön tehokkaissa kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä, on mahdollista vain vuoteen 2030 asti, kun taas kaikenlainen muu fossiilisten polttoaineiden käyttö kielletään tällaisten järjestelmien uudessa lämmöntuotantokapasiteetissa.

Sopimuksella vahvistetaan edelleen energiatehokkuuden rahoitusta koskevia säännöksiä, jotta investointeja olisi helpompi saada liikkeelle. Uusien säännösten mukaan EU-maiden on edistettävä energiatehokkuutta tukevia innovatiivisia rahoitusjärjestelmiä ja vihreitä lainatuotteita varmistamalla, että rahoituslaitokset tarjoavat niitä laajasti ja syrjimättömästi. EU-maiden on raportoitava energiatehokkuusinvestointien määrästä.

Sopimukseen sisältyy kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n määritelmä energiaköyhyydelle. Jäsenvaltioiden on nyt toteutettava energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ensisijaisesti energiaköyhyydestä kärsivien ihmisten, heikommassa asemassa olevien asiakkaiden, pienituloisten kotitalouksien ja tapauksen mukaan sosiaaliperusteisissa asunnoissa asuvien henkilöiden keskuudessa. Tarkistetuissa säännöissä painotetaan voimakkaammin energiaköyhyyden lievittämistä ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä muun muassa perustamalla keskitettyjä palvelupisteitä teknistä ja taloudellista apua varten sekä tuomioistuinten ulkopuolisia riitojenratkaisumekanismeja.

Seuraavat vaiheet

Tänään aikaansaatu alustava yhteisymmärrys edellyttää nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston virallista hyväksyntää. Kun prosessi on saatu päätökseen, uusi lainsäädäntö julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan.

Keskustelu Suomessa

Alustavan yhteisymmäryksen saavuttaminen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta käynnisti Suomessa aktiivisen keskustelun mm. vaadittavista remonteista ja niiden kustannuksista. Lue lisää esimerkiksi YLE:n artikkelista tai Helsingin sanomien jutusta.

Lue lisää Euroopan komission tiedotteesta