Ennallistamisasetuksesta saatiin aikaan alustava sopu Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat aikaansaaneet alustavan sovun luonnon ennallistamista koskevasta asetuksesta. Kun ennallistamisasetus on hyväksytty ja sitä ryhdytään soveltamaan EU-jäsenvaltioissa, se edistää merkittävästi ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, samalla parantaen Euroopan valmiutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Asetus auttaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita saavuttamaan Kunming-Montréalin maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä sovitut ennallistamistavoitteet. Ennallistamisasetus on osa EU:n monimuotoisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. 

Euroopan kansanpuolueen (European People’s Party) vastustuksesta huolimatta sopimus sisältää vaatimuksen ennallistaa maatalouteen käytettäviäkin alueita. Sopimuksen tulee silti vielä tulla hyväksytyksi Euroopan parlamentin äänestyksessä ennen kuin se voi tulla voimaan osana EU:n oikeusjärjestystä. Euroopan kansanpuolueen tuki lopullisessa äänestyksessä on vielä epäselvää. 

EU:n toimista huolimatta biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien rappeutuminen jatkuvat hälyttävällä vauhdilla, vahingoittaen ihmisiä, taloutta, luontoa ja ilmastoa. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia eurooppalaisten luontotyyppien suojelun tason arvioinneista on heikkoa. Ympäristöministeriön mukaan ennallistamisella ei asetuksessa tarkoiteta ainoastaan luonnonsuojelua, vaan myös luontoarvojen vahvistamista. Myös kaupunkiympäristöön kuuluvat alueet voivat olla ennallistettavia alueita. 

Asetuksella olisi käynnistettävä prosessi luonnon jatkuvaa ja kestävää elpymistä varten EU:n maa- ja merialueilla. Yleistavoitteena on, että EU-jäsenvaltiot ottavat käyttöön ennallistamistoimenpiteitä vähintään 20 prosentissa EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä ennallistamistoimenpiteitä tulisi soveltaa kaikkiin Euroopan ekosysteemeihin, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä. Ensimmäisenä jäsenvaltioiden tulisi ennallistaa Natura 2000 -alueet. 

Erilaisten ennallistamistoimenpiteiden kehittäminen vaatii kansallisia ennallistamissuunnitelmia, joissa ennallistamistarpeet ja -toimenpiteet on mukautettu paikallisiin tarpeisiin ja aikatauluihin. Suunnitelmissa tulisi pyrkiä etsimään synergioita ilmastonmuutoksen hillitsemisen, siihen sopeutumisen ja katastrofien ehkäisemisen toimenpiteiden välillä. Sopimukseen on kuitenkin sisällytetty ”hätäjarrulauseke” (Emergency brake clause), jolla Euroopan komissio voi elintarvikekriisin sattuessa pysäyttää ennallistamistoimenpiteiden soveltaminen yhden vuoden ajaksi. 

Luonnon tilan heikkenemisen taloudelliset kustannukset ovat todella korkeat, kun taas ennallistamiseen käytetyt varat voivat tuottaa jopa kahdeksankertaista tuottoa. Terveet ja tuottavat ekosysteemit voivat tarjota monia palveluja, joista kansalaiset ovat riippuvaisia, kuten kyky selviytyä luonnonkatastrofeista.  

Lähteet: 

Euroopan komission lehdistötiedote: Komissio on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimuksene luonnon ennallistamista koskevasta laista (9.11.2023)

Politico: EU negotiators strike deal on controversial new nature law (9.11.2023)

Politico: EU nature law fight ends in pyrrhic victory for Green Deal defenders (10.11.2023)

YLE: EU pääsi sopuun ennallistamisasetuksesta, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen (10.11.2023)

Helsingin sanomat: EU:ssa päästiin sopuun luontokadon pysäyttämiseen tähtäävästä ennallistamisasetuksesta (10.11.2023)