Kaudella 2021–2027 Euroopan sosiaalirahasto plussan määrärahat ovat 101,2 miljardia euroa ja globalisaatiorahaston määrärahat 1,6 miljardia euroa. Molempien tavoitteena on investoida ihmisiin eli varmistaa, että näillä on työmarkkinoiden haasteisiin ja muutoksiin vastaamiseksi tarvittavat taidot Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta. Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston määrärahat ovat 947 miljoonaa euroa seitsemän vuoden aikana. Sillä tuetaan oikeusvaltioperiaatteeseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä ja varmistetaan, että ihmiset voivat käyttää oikeuksiaan.
Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, joka on myös rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari, totesi, että nämä ehdotukset ovat seurausta niistä peruskysymyksistä, joita olemme esittäneet Euroopan tulevaisuudesta annetusta valkoisesta kirjasta ja sitä seuranneista pohdinta-asiakirjoista lähtien. ”Minkälaisen Euroopan unionin haluamme, miten muokkaamme sitä ja miten maksamme sen? Sosiaalisempaa Eurooppaa koskevat kunnianhimoiset tavoitteet on otettu täysimääräisesti huomioon. EU:n rahoituksen on sovittava toimintapolitiikkaamme, jotta voimme tukea proaktiivisesti heikoimmassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä ja reagoida globalisaation ja digitalisaation vaikutuksiin.”
Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaavan komissaarin Marianne ThysseninmukaanEurooppa haluaa lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. ”Ryhdymme sanoista tekoihin. Uudet, joustavat ja yksinkertaisemmat sosiaalirahastomme keskittyvät investoimaan ihmisiin: varmistamaan, että heillä on asianmukaiset taidot, varmistamaan, että käytössä on työnteon uusiin muotoihin mukautettu nykyaikainen sosiaalinen suojelu, ja osoittamaan solidaarisuutta sitä eniten tarvitsevia kohtaan.”
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis korosti seuraavaa: ”Terveys on perustavanlaatuinen arvo, ja sen vuoksi EU:n tulevassa talousarviossa on järkevää yhdistää terveysalan toimintaohjelma ESR+:aan ”arvojen” klusteriin. Näin saadaan uusia ja vahvempia synergiaetuja muiden Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osa-alueiden kanssa ja voidaan paremmin koordinoida terveyteen liittyviä investointeja. Lisäksi näin tuetaan terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä, vähennetään terveyseroja ja tehdään terveydenhuollosta parempaa ja turvallisempaa niin potilaiden kuin koko yhteiskunnan kannalta.”
Oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová puolestaan totesi, että tänään annettavalla ehdotuksella uudeksi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoksi voidaan varmistaa, että EU:n oikeuksia, arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta ylläpitävät aloitteet saavat parhaan mahdollisen tuen.
”Ääriliikkeet, radikalismi ja erilaiset jakolinjat ovat nykypäivän Euroopassa todellisuutta, joten nyt on tärkeämpää kuin koskaan ennen edistää, vahvistaa ja puolustaa oikeutta, oikeuksia ja EU:n arvoja. Kansalaisjärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli näiden eurooppalaisten arvojen puolustamisessa. Samalla on tuettava jäsenvaltioita yhteisissä ponnisteluissa oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi ja keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi yhteisellä oikeuteen perustuvalla alueella.”
1. Euroopan sosiaalirahasto plus
Euroopan sosiaalirahasto plussassa keskitytään investoimaan ihmisiin ja tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarintoteuttamista. Tämä auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, pitämään yllä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja lisäksi edistämään Euroopan kilpailukykyä. Euroopan sosiaalirahasto plussasta tulee joustavampi ja yksinkertaisempi versio nykyisestä Euroopan sosiaalirahastosta, kun siihen yhdistetään useat nykyisin toiminnassa olevat rahastot ja ohjelmat. Resurssien yhdistämisen ansiosta EU ja jäsenvaltiot voivat antaa yhdennetympää ja kohdennetumpaa tukea niihin sosiaalisiin ja työmarkkinahaasteisiin, joiden kanssa eurooppalaiset joutuvat nykyisin tekemisiin. Esimerkiksi vähävaraisimmille annettavan tuen liittäminen ESR+:aan hyödyttää tukeen oikeutettuja henkilöitä, koska he voivat saada käyttöönsä paremmin niin perushyödykkeinä annettavaa apua kuin kattavaa sosiaalista tukea.
Euroopan sosiaalirahasto plussassa yhdistetään seuraavat:
- Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja nuorisotyöllisyysaloite
- vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)
- työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma
- EU:n terveysalan toimintaohjelma.
Uuden rahaston tärkeimmät ominaispiirteet ovat seuraavat:
- Kansalaisten huolenaiheiden ja keskeisten prioriteettien ottaminen toiminnan keskiöön: Rahoitusresurssit osoitetaan jäsenvaltioita kuullen toimenpiteisiin, joissa käsitellään keskeisiä prioriteetteja ja eurooppalaisten huolenaiheita. ESR+-ohjelmissa keskitytään erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa todettuihin haasteisiin.
- Nuorisotyöttömyyden ja sosiaalisen osallisuuden tuominen etualalle: Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on suuri, on kohdennettava vähintään 10 prosenttia ESR+:n rahoituksesta nuorten työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin. Rahastolla edistetään edelleen Euroopan uutta osaamisohjelmaa, ja vähintään 25 prosenttia ESR+:n rahoituksesta olisi osoitettava toimenpiteisiin, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja keskitytään niihin, jotka ovat eniten avun tarpeessa. ESR+:lla tuetaan lisäksi jäsenvaltioiden toimia laillisesti maassa oleskelevien muiden kuin EU-maiden kansalaisten integroimiseksi työmarkkinoille ja yhteiskuntaan keskittymällä pitkän aikavälin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin. Tällä tavoin se täydentää turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, joka tukee lyhytaikaisia kotouttamistoimenpiteitä.
- Byrokratian vähentäminen: Komissio ehdottaa sääntöjen yksinkertaistamista seuraavassa EU:n pitkän aikavälin talousarviossa niin, että vähennetään byrokratiaa ja lisätään viranomaisten tai EU:n tuesta hyötyvien kansalaisten tai organisaatioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta eri lähteistä.
- Räätälöity tuki terveydenhuollolle: Terveysalan toimintalohkossa keskitytään prioriteettialoihin, joilla EU:n yhteistyö on osoittautunut hyödylliseksi: rajat ylittävän kriisivalmiuden vahvistaminen, jäsenvaltioiden terveysviranomaisten avustaminen, terveydenhuoltoalan digitalisointi, EU:n terveyslainsäädännön tukeminen ja rajatylittävän yhteistyön tehostaminen esimerkiksi harvinaisten ja monitekijäisten sairauksien tapauksessa eurooppalaisten osaamisverkostojen kautta.
2. Euroopan globalisaatiorahasto vuoden 2020 jälkeisellä kaudella
Euroopan globalisaatiorahastoa tarkistetaan, jotta se voisi toimia tehokkaammin työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden tukemiseksi. Työntekijät voivat nykyisin saada rahastosta tukea ainoastaan, jos heidän irtisanomisensa johtuu kaupan muutoksista tai rahoitus- ja talouskriisin seurauksista. Ottaen huomioon työmarkkinoiden uudet haasteet uusien sääntöjen mukaan tukikelpoisia voivat olla muutkin rakenneuudistusten syyt, kuten esim. automaatio ja digitalisaatio.
Uusilla säännöillä alennetaan myös tukikelpoisuuteen vaadittavien irtisanottujen työntekijöiden määrä 500:sta 250:een, jolloin useampi työntekijä voi saada tukea. Muihin ehdotettuihin muutoksiin kuuluu käyttöönottoprosessin parantaminen menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Lisäksi rahaston yhteisrahoitusosuus, joka on tällä hetkellä 60 prosenttia, mukautetaan ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen tietyssä jäsenvaltiossa. Tämä tarkoittaa useissa tapauksissa sitä, että EU yhteisrahoittaa suuremman osan kokonaiskustannuksista.
3. EU:n oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto
Komissio ehdottaa lisäksi, että perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, johon sisältyvät perusoikeuksien ja arvojen ohjelma sekä oikeusalan ohjelma. Rahaston määrärahoiksi on ehdotettu 947 miljoonaa euroa seitsemän vuoden aikana. Näistä 642 miljoonaa euroa perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan ja 305 miljoonaa euroa oikeusalan ohjelmaan.
Ääriliikkeet, radikalismi ja erilaiset jakolinjat ovat nykypäivän Euroopassa todellisuutta, joten nyt on tärkeämpää kuin koskaan ennen edistää, vahvistaa ja puolustaa oikeutta, oikeuksia ja EU:n arvoja. Tällä ohjelmalla autetaan esimerkiksi eriarvoisuuden ja syrjinnän torjunnassa, lasten suojelun parantamisessa ja oikeudellisen yhteistyön parantamisessa, jotta rikollisuutta ja terrorismia voitaisiin torjua paremmin. Rahastolla tuetaan oikeusvaltioperiaatteeseen, vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä. Lisäksi sillä lisätään ja tuetaan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia EU:n yhteisten arvojen edistämisessä, turvaamisessa ja tunnetuksi tekemisessä ja varmistettaessa, että ihmiset voivat käyttää oikeuksiaan.
Perustamalla uusi rahasto yksinkertaistetaan toimintakenttää verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa ohjelmia on kolme. Muun muassa kansalaisuusasioiden ala, jota nykyisin käsitellään kahdessa eri ohjelmassa, tulee kuulumaan uuteen perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan.
Seuraavat vaiheet
EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja siihen liittyvistä eri aloja koskevista ehdotuksista on tärkeä päästä yhteisymmärrykseen nopeasti, jotta voidaan varmistaa, että EU:n rahoituksella saadaan käytännön tuloksia mahdollisimman pian.
Jos valmistelut viivästyvät kuten nykyisen vuosien 2014–2020 budjettikauden alkaessa, 100 000:n EU:n rahoittaman hankkeen käynnistäminen lykkääntyy. Monet tukea – myös kiireellistä aineellista ja elintarvikeapua – tarvitsevat joutuisivat odottamaan tarpeettomasti. Koulutustoimet, työmahdollisuuksien lisääntyminen ja keskeisten palvelujen laadun parantamiseen tähtäävät toimet toteutuisivat myöhässä. Koulut eivät voisi toteuttaa uusia laadukkaita opetusohjelmia ajoissa lukuvuotta varten.
Jos seuraava pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään vuonna 2019, voidaan siirtyä saumattomasti nykyisestä, vuosien 2014–2020 pitkän aikavälin talousarviosta seuraavaan ja varmistaa näin rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus. Siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille.
Taustaa
Euroopan sosiaalirahasto on Euroopan vanhin ja tärkein ihmisiin investoimisen väline.
Se perustettiin samaan aikaan Rooman sopimuksen kanssa vuonna 1957. Nykyisin rahastolla on merkittävä tehtävä työpaikkojen luomisessa sekä koulutuksen parantamisessa, hallintojen nykyaikaistamisessa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Siksi se on keskeinen väline, kun pyritään takaamaan tasapuolisemmat mahdollisuudet kaikille kansalaisille.
Euroopan globalisaatiorahasto on osoitus EU:n solidaarisuudesta niitä eurooppalaisia työntekijöitä kohtaan, jotka ovat menettäneet työpaikkansa maailmankaupan muutosten ja teknologisten muutosten yhteisvaikutuksen seurauksena. Sen tavoitteena on pitää työntekijät työmarkkinoilla tai palauttaa heidät työmarkkinoille.
Tänään esitettävät ESR+:aa, EGR:ää ja oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoa koskevat ehdotukset ovat osa komission 2. toukokuuta 2018 hyväksymiä ehdotuksia EU:n pitkän aikavälin talousarvioksi. ESR+:aa koskeva komission ehdotus liittyy läheisesti 29. toukokuuta 2018 hyväksyttyyn ehdotukseen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi, jolla luodaan toimintapuitteet useille EU:n yhteistyössä hallinnoitaville rahastoille.
Lisätietoja
Taustatiedote: Kysymyksiä ja vastauksia oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastosta
Euroopan sosiaalirahaston verkkosivut
Yhteisistä säännöksistä annettu asetus
Valdis Dombrovskis Twitterissä
Marianne Thyssen Facebookissa ja Twitterissä
Vera Jourová Twitterissä
Vytenis Andriukaitis Twitterissä
