DeremCo on Interregional Innovation Investments (I3) -rahoitteinen hanke, jonka keskiössä on komposiittien kierrättäminen. Tenure track -professori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta kertoo, että hankkeen taustalla on muun muassa Vanguard Initiative, sillä konsortion hankekumppanit ovat tulleet tutuiksi verkostossa. Konsortiossa on mukana 30 partneria seitsemästä eri maasta.
Tutkimuksellisesti DeremCo pohjautuu syksyllä 2021 päätökseen tulleeseen Horisontti 2020 -rahoitteiseen FiberEUse-projektiin, jossa tutkittiin erilaisia menetelmiä komposiittirakenteiden kierrättämiseen.
– Tässä ajatuksena on se, että käytämme niitä tutkimustuloksia, jotka on jo saavutettu – tavallaan se on tutkimustulosten scale-up teollisuuteen. FiberEUse-tutkimuksen tulokset ovat siellä keskiössä, Sarlin selittää.
Komposiitit ovat yhdistelmämateriaaleja, joissa eri materiaalikomposiitit, matriisi ja lujite, ovat liitettynä toisiinsa ilman, että niitä saadaan erilleen toisistaan. Ne siis muodostavat yhtenäisen rakenteen, mutta eivät kuitenkaan ole sulautuneet toisiinsa. Komposiitit ovat yleisesti erittäin haastavia kierrättää. DeremCo-hankkeelle on tarvetta myös siksi, että esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudessa komposiitteja käytetään yhä enemmän, Sarlin kertoo.
– Ideana on, että saisimme muodostettua ekosysteemeitä, joissa olisi oikeasti toimiva arvoketju komposiittijätteestä siihen, että meillä olisi uusi tuote, joka on tehty kierrätetystä komposiitista.
DeremCo on saanut rahoitusta noin yhdeksän miljoonaa euroa ja siitä merkittävä osa menee esimerkiksi mukana olevien yritysten demonstrointi- ja infrastruktuuri-investointeihin.
Tampereen yliopistosta hankkeessa on mukana muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmä, joka keskittyy polymeeripohjaisiin materiaaleihin.
– Koska projektissa on keskiössä polymeeripohjaiset komposiitit, erityisesti hiilikuitu- ja lasikuitukomposiitit, on meidän roolimme DeremCossa olla asiantuntijana yhdessä kierrätyksen prosessivaiheessa.
– Olemme olleet mukana FiberEUse-projektissa, jossa yksi osa-alueemme oli varmistaa, että lujitekuidut, jotka tulevat kierrätyksestä, toimivat oikein uudessa komposiitissa. Siihen liittyy kuidun pinnan kemiallista modifiointia, joka tulee optimoida sen mukaan, mihin muoviin sitä sekoitetaan uudessa komposiitissa.
Sarlin kertoo, että tulevaisuudessa tavoitteena on se, ettei ekosysteemiin välttämättä enää tarvittaisi erillistä tutkimusorganisaatiota osaksi arvoketjua.
DeremCo on ensimmäinen käynnistynyt I3-hanke ja täten myös ensimmäinen I3-hanke Pirkanmaalla. Hakuprosessi oli Sarlinin mukaan oppimisprosessi paitsi hakijoille myös komissiolle, sillä aiempaa kokemusta I3-hauista ei kummallakaan osapuolella ollut.
Koska yrityksillä on merkittävä rooli I3-hankkeissa, on hallinnollisesta näkökulmasta erityisesti yritysten sopimusten solmiminen komission suuntaan vienyt paljon aikaa. Juuri yrityskeskeisyys erottaakin Sarlinin mukaan I3:n tutkimuskeskeisistä hankkeista, joita rahoitetaan esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta.
Sarlin kertoo, että hakemuksen ymmärtämiseen ja siihen paneutumiseen kului aikaa noin vuosi, ja hankekumppanit kokoontuivat keskustelemaan hakemuksesta joka toisen viikon välein.
– Hakeminen oli erilaista kuin Horisontti-hauissa ja muissa tutkimuspainotteisissa hauissa, joihin on jo totuttu. Oli uusia käytännön asioita, kuten se, että budjettipohja oli huomattavasti yksityiskohtaisempi, joihin tuli perehtyä.
Sarlinin mukaan I3-rahoituksen hakeminen ei kuitenkaan merkittävästi eronnut muista unionin instrumenteista, sillä esimerkiksi Horisontti-haut vaativat myös paljon resursseja. Koko hankkeen koordinaattori, Politecnico di Milano, otti vetovastuun myös rahoituksenhakuprosessissa.
– On todella tärkeää, että jollakin on päävastuu ja sitten delegoidaan eteenpäin. Jos päävastuuta ei ole kenelläkään, ei hakemisesta tule mitään, Sarlin sanoo.
DeremCo saatiin käyntiin joulukuussa 2022 ja tällöin järjestettiin hankkeen kick off -tapaaminen. Tähän mennessä hankkeessa on tehty hallinnollisia töitä ja tilastollista pohjakartoitusta muun muassa materiaalivirroista.
– Aina, kun mietitään materiaalikiertoja ja kierrätysmateriaalin soveltamista teollisessa ympäristössä, pitää myös varmistaa, että jätettä on tarvittaessa saatavilla. Jos koko ekosysteemi perustuu siihen, että on jätettä, josta prosessien kautta saadaan raaka-ainetta, niin jos jätettä ei olekaan, ei meillä myöskään ole raaka-ainetta.
Seuraavaksi hankkeessa ryhdytään Sarlinin mukaan perustamaan ekosysteemeitä siten, että materiaalit saadaan kiertämään.
– Samanaikaisesti teemme verifiointitestejä, että materiaalin prosessointi ekosysteemissä tuottaa oikeasti sellaista materiaalia, jota halutaan käyttää valituissa sovelluskohteissa.
Kevään aikana alkaa käytännön työ, jossa materiaalia prosessoidaan aluekohtaisissa klustereissa. Hanke kestää 36 kuukautta vuoteen 2025 asti.
Essi Sarlinin vinkit hankevalmistelijoille:
DeremCo
Rahoitusohjelma: Interregional Innovation Investments.
Hankkeen saama EU-rahoitus: n. 9 miljoonaa euroa.
Toteuttamisaika: 2022–2025.
Pääkoordinaattori: Politecnico di Milano.
Muut kumppanit: Tampereen yliopisto, Business Upper Austria, R&D, Carbon Cleanup, Wood K plus, Veltha, O.P.S. Breznik, Fakulteta za tehnologijo polimerov, Veplas, Technol, Turnaplast, Polymer Group, Tehnos, Fondazione Politecnico di Milano, Centrocot, NTS, Associazione Fabbrica Intelligente Lombardia, Caracol, Holonix, Greenthesis, Enel, Meta Group, Rivierasca, Origoni, Comissão de coordenacão e desenvolvimento regional do centro, Tecnalia, Reciclalia, Idec, Birziplastic.
Interregional innovation investments (I3) instrument on EU-rahoitusväline, joka rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston varoin. Sen tavoitteena on tukea alueidenvälisten innovaatiohankkeiden kaupallistamis- ja laajentumisvaiheita antamalla niille työkaluja muun muassa sääntelyyn liittyvien esteiden ylittämiseksi. Välineellä pyritään nopeuttamaan innovaatioiden ja tutkimustulosten hyödyntämistä ja niiden kehittämistä tuotteiksi, palveluiksi ja sovelluksiksi. Samalla sillä yritetään aktivoida julkisia ja yksityisiä investoijia ja pienentää yksityisten investointien riskejä.
I3:lla tuetaan tutkijoiden, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten yhteisten innovointiaihealueiden tunnistamista. Sillä pyritään kehittämään eurooppalaisia arvoketjuja, joilla on vahva koheesioulottuvuus – vähintään puolet I3:n budjetista osoitetaan Euroopan vähemmän kehittyneille alueille. Väline tukee myös Horisontti Eurooppaan ja sisämarkkinaohjelmaan liittyviä synergioita.
I3-työohjelma keskittyy vuosina 2023–2024:
1. alueiden väliseen yhteistyöhön jaetuilla tai toisiaan täydentävillä älykkään erikoistumisen alueilla;
2. innovoinnin ja älykkään talouden muutoksen edistämiseen EU:n yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa sekä
3. innovoinnin ja arvoketjujen kehittämisen tukemiseen vähemmän kehittyneillä alueilla.
Rahoituskaudella 2021–2027 I3:lla rahoitetaan hankkeita 570 miljoonalla eurolla. Vuosien 2021–2022 ensimmäisiin ehdotuspyyntöihin osoitettiin rahoitusta yhteensä 145 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 I3-budjetti on noin 78,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 noin 80,4 miljoonaa euroa. I3-hakuja järjestetään kahdesti vuodessa.
I3 ehdotuspyynnöt jakautuvat kahteen ryhmään. Strand 1 ja 2a -ehdotuspyynnöissä keskitytään antamaan taloudellista tukea ja neuvontaa alueidenvälisiin innovaatiohankkeisiin. Strand 2b -ehdotuspyynnöissä puolestaan annetaan taloudellista tukea ja neuvontaa arvoketjujen kehittämiseen vähemmän kehittyneillä alueilla. Strand 1 ja 2a -hankkeissa rahoitus on 70 prosenttista, strand 2b -hankkeissa sataprosenttista. Vuonna 2023 molempien ”strandien” haut avataan vuoden toisella kvartaalilla.