Yhä useampi ihminen asuu tänä päivänä kaupungeissa ja kaupungistuminen ilmiönä on tulevaisuuden vahva teema. Luonto ja luontoympäristöjen läheisyys ihmisten hyvinvoinnille ovat ensiarvoisen tärkeitä ja olennainen osa kaupunkien elinvoimaisuutta. Erilaiset uudet luontoperusteiset järjestelmät ja ratkaisut (nature-based solutions) tähtäävät kaupunkien luontoympäristön ja luontoratkaisujen kehittämiseen.
Luontoperusteisiin järjestelmiin ja niiden kehittämiseen keskittyy myös Horisontti 2020 -rahoitteinen UNaLab – Urban Nature Labs -hanke, jossa Tampereen kaupunki on mukana. Hankkeen tavoitteena on kehittää luontoperustaisia järjestelmiä kaupunkialueille sekä jakaa hyviä käytäntöjä eri alueiden kesken. Hankkeessa on mukana kolme edelläkävijä-kaupunkia sekä seuraajakaupunkeja, jotka kehittävät omia luontoperustaisia ratkaisujaan hankkeen puitteissa. Lisäksi hankkeessa on mukana tutkimusorganisaatioita sekä yrityksiä.
Tampereen kaupunki on mukana hankkeessa edelläkävijäkaupunkina, koska Tampereella on aiempina vuosina tehty edistyksellinen hulevesijärjestelmä Vuoreksen kaupunginosaan. Vuores rakennettiin luonnon keskelle, jolloin luontoperustaiset ratkaisut vesienkäsittelyssä nähtiin tärkeänä jo suunnitteluvaiheessa. Projektipäällikkö Maarit Särkilahti Tampereen kaupungilta kertoo, että kaupunki halusi mukaan hankkeeseen saadakseen lisäresursseja hulevesijärjestelmän monistamiseen ja edelleen kehittämiseen sekä hankkeen monitorointiin. Luontoperustaisia ratkaisuja voidaan UNaLab-hankkeen kautta kehittää myös Hiedanrannan kaupunginosassa.
Uudet yhteiskehittämisen muodot (co-creation) ovat tulleet vahvasti osaksi kaupunkikehittämisen toimintatapoja. Yhteiskehittämisen lähtökohta on, että sekä kansalaiset, että eri järjestöt otetaan vahvasti mukaan kehittämisprosessiin ja kaupunkia kehitetään ns. bottom-up –ajattelun kautta: ”Yhteiskehittämistä ei voi kontrolloida. Se on enemmänkin ajattelutapa, kuin niinkään joukko varsinaisia sopimuksia tms.”, Särkilahti kertoo.
Yhteiskehittäminen on ollut myös vahvasti osa UNaLAb-hanketta ja hankkeen ensimmäisen vuoden aikana onkin järjestetty aktiivisesti erilaisia yhteiskehittämisen työpajoja ja tapahtumia. Tapahtumien avulla on voitu myös hioa yhteistä visiota sekä etsiä yhteistä suuntaa hankkeen etenemiselle. Kaupunkilaisille on järjestetty erilaisia tapoja osallistua ja esimerkiksi Vuoreksessa on järjestetty työpajoja mm. lapsille liittyen luonnon monitorointiin.
Hanke on vasta melko alkuvaiheessa, mutta monenlaisia hyötyjä on jo pystytty tunnistamaan. Särkilahti kertoo, että tiedon jakaminen on ollut tärkeää: ”Kaupunkien kanssa tehty yhteistyö on ollut hedelmällistä, koska kaupungeilla on samankaltaisia haasteita eri puolilla Eurooppaa. Näin on voitu jakaa hyviä käytäntöjä. Isompi kokonaiskuva sekä hankkeen tulokset selviävät kuitenkin vasta myöhemmin.”
Yhteiset tapaamiset hankekumppanien kanssa ovat olleet tärkeitä yhteisen suunnan löytymisen kannalta. Hankkeen puitteissa on tehty vierailuja edelläkävijäkaupunkeihin ja nämä vierailut ovat Särkilahden mukaan olleet erittäin hyödyllisiä: ”Vierailujen aikana on jaettu hyviä kokemuksia. Myös yhteisen kommunikaation vuoksi on ollut tärkeää nähdä kasvotusten ja tutustua konkreettisesti erilaisiin kohteisiin. Kaupungit ovat hyvin erilaisia luontoelementeiltään ja esimerkiksi Eindhovenissa on uskallettu tuoda jopa villiäkin luontoa osaksi kaupunkia.” Särkilahden mukaan muilta hankkeen kaupungeilta on saatu myös ideoita esim. yksityisten toimijoiden ja pääoman saamiseksi mukaan projekteihin.
Luontoperustaiset ratkaisut ja järjestelmät eivät aina noudata tavanomaista kaupunkikehittämisen kaavaa, vaan uudet ratkaisut vaativat myös uusia tapoja toimia. Tämä voi aiheuttaa haasteita sidosryhmätyöskentelyssä, kun toimijat eivät ole vielä tottuneet uusiin toimintatapoihin: ”Oman haasteensa voivat tuoda eri sidosryhmät, kuten kaupungin sisällä eri yksiköt, joiden täytyy tehdä asioita hieman uudella tavalla. Luontoperustaisissa ratkaisuissa ei rakenneta ns. harmaata infrastruktuuria, vaan tehdään sini-vihreää infraa, joka on monikäyttöistä ihmisille, vesistöille sekä eliöstöille. Tämä on hieman vaativampaa ja vaatii monen eri yksikön yhteistyötä.”, Särkilahti summaa.
Yhteistyö on Särkilahden mukaan sujunut kuitenkin hyvin ja hankkeen kumppanit sekä sidosryhmät ovat olleet sitoutuneita uusien toimintatapojen kehittämiseen: ”Projektikumppaneiden aktiivisuus on tärkeää ja Tampereen kaupungin lähikumppanit esim. demonstraatioissa ovat olleet aktiivisesti mukana.” Hyvien kokemusten vahvistamana Särkilahti uskookin hankkeen etenevän menestyksekkäästi projektin loppuun saakka.
1. Mitä isompi hanke, sitä enemmän resursseja tarvitaan hakuvaiheeseen
Hyvällä resursoinnilla voidaan edesauttaa hankkeen sujuvaa alkua.
2. Yhteisen vision luominen on tärkeää
Isossa verkostohankkeessa on tärkeää löytää yhteinen visio sekä näkökulma asioihin. On myös tärkeää saada kaikkien ääni kuuluviin ja keskustella tarpeeksi yhteisestä suunnasta.
3. Muista järkevä resursointi hankkeeseen liittyvässä toiminnassa
Esimerkiksi tapahtumia kannattaa järjestää isompina kokonaisuuksina, jolloin ne eivät vie liian paljon resursseja.
UNaLab – Urban Nature Labs
Rahoitusohjelma: Horisontti 2020 (SCC-02-2016-2017 – Demonstrating innovative nature-based solutions in cities)
Hanketyyppi: IA – Innovation Action
Hankkeen kokonaisbudjetti: 14 278 699,25 (EU-rahoituksen osuus 12 768 931,75€)
Tampereen kaupungin osuus: 1 438 375€
Toteuttamisaika: 1.6.2017 – 31.5.2022
Partnerikokoonpano: 28 partneria, 14 eri maasta
Pääkoordinaattori: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Hankkeen kotisivut
Haastatteluun osallistui Tampereen kaupungilta projektipäällikkö Maarit Särkilahti maarit.sarkilahti@tampere.fi