RefugeesWellSchool

Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden edistämistä psykososiaalisilla interventioilla

RefugeesWellSchool on kuusi eri maata ja seitsemän eri toimijaa yhdistävä hanke, jossa tehdään tutkimusta maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa. Hankkeessa suoritetaan yläkoulujen maahanmuuttajanuorille erityyppisiä psykososiaalisia interventioita ja tutkitaan, millainen vaikutus tehdyillä interventioilla on nuorten mielenterveyteen. Hankkeessa kerätään tutkimustietoa maahanmuuttajanuorten mielenterveyteen vaikuttavista asioista, mutta pyritään myös samalla kehittämään käytännön työkaluja opettajille maahanmuuttajanuorten tukemiseen. Hankkeessa on mukana korkeakouluja ja yksi koulutuskeskus Belgiasta, Isosta-Britanniasta, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Suomesta hankkeessa on mukana Tampereen yliopisto.  

– Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa sekä muissa hankkeen osallistujamaissa viimeisten vuosien tai vuosikymmenten aikana, ja RefugeesWellSchool –hankkeella on haluttu vastata tarpeeseen tutkia maahanmuuttajanuorten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, tukea nuoria ja tarjota käytännön työkaluja maahanmuuttajanuorten parissa työskenteleville opettajille, kertoo hankkeen parissa työskentelevä Tampereen yliopiston opettaja Mervi Vänskä. Hankkeen koordinaattorina toimii belgialainen Gentin yliopisto, ja Tampereen yliopisto päätyi hankkeeseen mukaan aiempien verkostojen kautta. Tampereen yliopistossa on jo aiemmin haettu rahoitusta saman aiheen tutkimuksia varten eri rahoitusohjelmista, joten RefugeesWellSchool –hanke sisältää paljon tutkimusideoita, jotka ovat jalostuneet pidemmällä aikavälillä. 

Vänskä, sekä myös hankkeen parissa työskentelevä Tampereen yliopiston (väitöskirja)tutkija Sanni Aalto sekä Tampereen yliopiston ulkopuolinen asiantuntija Kirsi Peltonen kertovat, että Tampereen yliopisto informoi hyvin tutkimusjohtajia ja tutkijoita erilaisista rahoitusmuodoista ja antaa paljon tukea esimerkiksi rahoitushakemuksen kirjoittamiseen. Vänskä, Aalto ja Peltonen ovat sitä mieltä, että on tärkeää kartoittaa sopivia hakuja omaa ideaa varten, eikä osallistua jokaiseen mahdolliseen hakuun. Samoin Vänskä, Aalto ja Peltonen kiittelevät belgialaista hankkeen koordinaattorina toimivaa Gentin yliopistoa, joka on auttanut eri maiden kumppaneita pysymään aikataulussa. – Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ollut jouhevaa ja kaikissa tilanteissa on päästy kaikkia toimijoita tyydyttäviin kompromisseihin, kertoo Aalto.  

Hankkeessa suoritettava tutkimus koostuu viidestä eri interventiosta, jotka ovat:  

• Maahanmuuttajanuorten tukeminen koulussa, Opettajien täydennyskoulutus -interventio
• Tervetuloa kouluun -interventio
• Luokkahuonedraamainterventio
• Palautumistekniikoiden opettaminen ja Maahanmuuttajanuorten tukeminen koulussa, opettajien täydennyskoulutus -interventio 
• Vertaissuhteet voimavarana -interventio

Haasteisiin mukautumista

Alun perin tarkoituksena oli toteuttaa kaikki viisi interventiota kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maissa, mutta tarpeeksi suuren osallistujajoukon saaminen osaksi tutkimusta osoittautui liian haastavaksi. Täten tutkimuksessa päädyttiin siihen, että interventioita suoritetaan kaksi kussakin osallistujamaassa. Suomessa suoritettavat interventiot ovat Vertaissuhteet voimavarana -interventio sekä palautumistekniikoiden opettaminen, johon on yhdistetty Maahanmuuttajanuorten tukeminen koulussa ja  opettajien täydennyskoulutus -interventio. Vertaissuhteet voimavarana -interventio on tarkoitettu koululuokille, joissa on sekaisin sekä kantasuomalaisia nuoria, että maahanmuuttajataustaisia nuoria. Interventioon kuuluu erityisopettajien koulutusta sekä yhteenkuuluvuutta ja ymmärrystä lisääviä oppitunteja ja harjoituksia luokassa. Maahanmuuttajanuorten tukeminen koulussa ja opettajien täydennyskoulutus -interventio koostuu koulutuspäivistä ja pakolaisnuorten mielenterveyttä ja traumoja käsittelevästä verkkomateriaalista, jonka tarkoituksena on tuoda opettajille näkyväksi, miten traumat vaikuttavat pakolaisnuorten oppimiseen ja miten opettajat voivat tukea heidän oppimistaan. Palautumistekniikoiden opettaminen taas on ryhmämuotoista hoitomuotoa, johon nuoret osallistuvat. Kyseistä interventiota varten koulutettiin koulupsykologeja, kuraattoreita, terveydenhoitajia sekä erityisopettajia, ja osallistujiksi valittiin nuoria, jotka saivat traumakyselyssä isoimmat pisteet. Ryhmään oli myös mahdollista ottaa mukaan sellaisia nuoria, joiden opettajat kokivat hyötyvän ryhmään osallistumisesta ja siinä opetettavista tekniikoista.  

–  Osallistujien kerääminen hankkeeseen osoittautui pieneksi haasteeksi, mutta lopulta tutkimukseen onnistuttiin saamaan edustava joukko kouluja ympäri Suomea, kertoo Aalto. Pirkanmaalta tutkimuksessa on mukana Kaukajärven koulu, Ahvenisjärven koulu, Sylvään koulu sekä Tampereen aikuislukio. Tutkimukseen saatiin mukaan yläkouluja ja yksi aikuislukio sekä pieniltä, että suurilta paikkakunnilta. Osallistujakoulujen kerääminen tutkimukseen tapahtui mainostamalla tutkimusta Opettaja-lehdessä ja kattavilla sähköpostilistoilla sekä soittamalla suoraan koulujen rehtoreille. Tavoitteena oli saada mukaan kouluja, joissa maahanmuuttajanuorten osuus olisi noin 30-50 %, mutta tavoite ei toteutunut, sillä maahanmuuttajanuorten keskiarvo osallistujakouluissa oli lopulta noin 15 %. Tähän vaikuttaa Aallon, Peltosen ja Vänskän mukaan se, että koulut, joissa on suuri maahanmuuttajanuorten osuus, ovat jo olleet mukana erilaisissa koulutuksissa ja niistä löytyy jo paljon tietotaitoa liittyen maahanmuuttajanuorten kohtaamiin haasteisiin. Vastikään maahan saapuneet maahanmuuttajanuoret ovat myös vaikeasti tavoitettava ryhmä, ja välillä koulut saattoivat olla halukkaita osallistumaan tutkimukseen, mutta itse nuoret eivät.  

RefugeesWellSchool -hanke saa rahoitusta rahoituskauden 2014-2020 Horisontti2020-ohjelmasta, joka on kuluvan rahoituskauden 2021-2027 Horisontti Eurooppa -ohjelman edeltäjä. Hanke kuuluu Research and Innovation –rahoitusmuodon (RIA) alaisuuteen ja sen tarkoituksena on samalla sekä tehdä tutkimusta, että kehittää innovaatioita. – RIA on myös rahoitusmuotona sellainen, josta vaaditaan tiukan aikataulun mukaisia tuotoksia, kertoo Peltonen. – Koronapandemiasta huolimatta hanke on pysynyt hyvin aikataulussa, lisää Vänskä. Vänskän mielestä on ollut järkevämpää mukautua pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja muutoksiin kuin lähteä tekemään koko tutkimusta alusta asti. Haasteisiin on mukauduttu esimerkiksi muuttamalla kouluissa tehtäviä kyselyitä sähköiseen muotoon. – Koulujen opettajat ovat tukeneet muutoksissa ja auttaneet kyselyiden jakelussa, lisää Vänskä.  

Tulevaisuuden näkymiä 

Tällä hetkellä hankkeeseen kuuluu muun muassa tutkimuksesta raportointia EU:lle. Suomen päässä analyysin tekeminen on vasta aloitusvaiheessa, joten Suomessa suoritettujen interventioiden toimivuudesta ei ole vielä alustavia tuloksia. Hankkeessa on myös suunnittelun alla se, miten tutkimuksesta tullaan jakamaan tietoa esimerkiksi seminaarien, kongressien ja artikkeleiden kautta. 

– Tavoitteena on jakaa tutkimuksen tuloksia käytännönläheisesti, jotta yhteiskunnan eri tasojen toimijat aina rehtoreista poliitikkoihin saavat tietoa siitä, miten maahanmuuttajanuoria voidaan kouluissa tukea, kertoo Peltonen. Tutkimuksesta kirjoitetut artikkelit ovat tällä hetkellä arviointivaiheessa. Samoin hankkeessa tehtyä tutkimusta on käytetty Tampereen yliopistossa hyödyksi myös opinnäytetöiden sekä väitöskirjojen aineistona. Hankkeen aikana Tampereen yliopistossa työskentelevät opettajat ja tutkijat ovat päässeet tutustumaan muiden osallistujamaiden toimintaan ja tutkimukseen ja saaneet sitä kautta hyviä kontakteja, joiden kanssa on mahdollista tulevaisuudessakin harjoittaa yhteistyötä.  

 

Vinkit hankevalmistelijoille: 

1. Kartoita jo olemassa olevat kansainväliset verkostosi, sillä aiempi yhteistyö helpottaa hankkeessa esimerkiksi liikkeelle lähtemistä.
2. Perehdy haun vaatimuksiin tarkasti ja odota, että löydät ideaasi varten sopivan haun tai mukauta ideaasi haun pohjalta, sillä vääriin hakuihin osallistuminen on turhaa työtä. 
3. Uskalla olla tarpeeksi rohkea ja luova ideoidessasi tutkimuskysymyksiä. 

 

Projekti: RefugeesWellSchool 

Rahoitusohjelma: Horisontti2020 

Kokonaisbudjetti kuudelle osallistujataholle: 3 390 575 € 

EU-tuen määrä: 3 390 575 € 

Toteuttamisaika: 1/2018 – 11/2022  

Pääkoordinaattori: Gentin yliopisto (Belgia) 

Hankkeen kotisivut 

Hanke Tampereen yliopiston sivuilla