ReCreate

Tampereen yliopiston korjausrakentamisen ja kiertotalouden ReCET-tutkimusryhmä johtaa betonielementtien uudelleenkäyttömahdollisuuksien tutkimusta Horisontti 2020 -rahotteisessa ReCreate hankkeessa.

– Jos syystä tai toisesta talo päätetään purkaa, tutkimme me sitä, miten elementit, joilla on vielä käyttöikää teknisessä mielessä jäljellä, voidaan irrottaa ehjänä ja tehdaskunnostuksen kautta saada uudelleen käyttöön uusissa rakennuksissa, hankkeen koordinaattori, tenure track -professori Satu Huuhka kertoo.

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta ReCreate-hankkeessa toimii ReCET:in lisäksi dosentti Jukka Lahdensivun johtama rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä. Hankkeessa on arkkitehtuurin ja rakennustekniikan puolen lisäksi mukana johtamisen ja talouden tiedekunnan kiertotalouden liiketoimintamalleja tutkivan professorin Leena Aarikka-Stenroosin CITER-tutkimusryhmä sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta työn sosiologi Paul Jonker-Hoffrén.

Huuhkalla on aiempaa kokemusta EU-rahotteisista hankkeista 2019 alkaneen CIRCuIT-projektin kautta. EU:n rahoittamat hankkeet ovat hänen mukaansa suomalaiselle tiedeyhteisölle tärkeitä. Huuhkan kokemuksen mukaan kotimainen rahoitus on vähentynyt ja muuttunut kilpaillummaksi – tämän takia unionin instrumentit ovat tulleet entistä tärkeämmäksi rahoituslähteeksi.

– Meidän ryhmällemme se on tarkoittanut sitä, että olemme pystyneet perustamaan ReCET:in.

– Kyllähän tämä Horisontti on ihan erinomainen instrumentti. Kun jaossa olevat rahat ovat sen verran suuria, voi todella keskittyä tekemiseen, kun tällaisen hankkeen saa.

Hankkeen ydinryhmä tutustumassa Lissabonin arkkitehtuuritriennaalin näyttelyynsä.

Diplomityön aiheesta Horisontti 2020-projektiin

Idea hankkeesta tuli Huuhkalta itseltään.

– Betonielementtien uudelleenkäyttö on diplomityöaiheeni. Diplomityö valmistui 2010 ja se sai hyvän vastaanoton, sain siitä pari diplomityöpalkintoa ja siten halusin jatkaa tutkimusta.

Huuhka kirjoitti väitöskirjansa hieman erilaisesta, mutta kiertotalouteen liittyvästä aiheesta. Kun väitöskirja valmistui, oli hänellä uusia tutkimuksen tekemiseen tarvittavia taitoja ja ajatus betonielementtien uudelleenkäytön tutkimuksesta palasi hänen mieleensä.

Koska Huuhka kollegoineen on ollut vastuussa hankkeen vetämisestä, on myös konsortion kerääminen ollut heidän vastuullaan.

– Päätimme heti alkuun, että organisoidumme maaklustereihin. Teemme koepurkamista eli elementtien kokeellista irrotusta ja koerakentamista, sehän on hyvin paikallista toimintaa, Huuhka sanoo.

Konsortion muodostaminen aloitettiin kontaktoimalla toisia yliopistoja ja omia verkostoja. Huuhka kertoo, että heillä oli jo alussa ajatus siitä, mitä maita konsortioon voitaisiin kutsua, sillä näissä maissa oli aikaisemmin jo tehty samansuuntaista tutkimusta.

– Sitten nämä maaklustereiden keskusyliopistot rakensivat yritysverkoston klusterin ympärille.

Hankkeessa on mukana Suomen lisäksi hollantilaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia toimijoita. Lisäksi mukana on kroatialaisia kumppaneita, jotka eivät kuitenkaan pilotoi hankkeessa, vaan hoitavat sen viestintää.

Rahoituksen hakemista varten Huuhka kollegoineen sai silloiselta Tampereen teknilliseltä yliopistolta valmisteluapurahaa, joka mahdollisti matkustamisen muihin yliopistoihin tapaamaan tutkijoita.

– Se oli mielestäni tärkeä siinä, että saimme hyvän yhteistyön heti alkuun.

Huuhka toimi rahoitushakemuksen pääkirjoittajana ja sai prosessissa apua myös yliopiston tutkimuspalveluilta. Lisäksi jokaisesta kumppaniyliopistosta määrättiin erilliset työpakettien vetoroolit, joihin liittyi hakemuksen tiettyjen osien kirjoittamista.

Hankevalmistelussa oli Huuhkan mukaan paljon työtä. Kiitosta hän kuitenkin antaa kaksivaiheisuudelle. 

– Pidän kaksivaiheisuudesta: että voi tehdä lyhyen hakemuksen ensin, ja sitten on jo vähän paremmat mahdollisuudet, jos pääsee toiseen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa alustavan hakemuksen pituus oli noin kymmenen sivua. Toiseen vaiheeseen päästessä hakemuksesta tuli 70-sivuinen, ja samalla sen tekemiseen kului paljon enemmän aikaa. Pidemmän hakemuksen kirjoittamiseen Huuhka käytti kollegoineen noin kolme kuukautta.

Ruotsin pilotin rakentamista.

Ensimmäiset betonielementit on jo irrotettu

ReCreate-hanke alkoi huhtikuussa 2021 ja kestää maaliskuuhun 2025 asti. Marraskuuhun 2022 mennessä betonielementtejä on irrotettu jo kolmessa maassa. Myös Suomessa siihen valmistaudutaan.

– Ruotsissa niistä elementeistä on jo rakennettukin näyttelypaviljonki, joka oli esillä Helsingborgin H22-kaupunkimessuilla viime kesänä.

Neljän maan pilottihankkeet olivat syksyllä 2022 esillä myös Lissabonin 6. arkkitehtuuritriennaalissa.

Käytännön työn lisäksi hankkeen kansainvälinen ydinryhmä tapaa joka toinen kuukausi.

Huuhka kertoo, että ReCreate on ensimmäinen Horisontti-hanke, joka keskittyy juuri rakennusosien uudelleenkäyttöön. Yhtenä haasteena on ollut löytää nopeasti sopivia kumppanuuksia piloteille.

– Emme ole pitäneet tavoitteena sitä, että koerakentaisimme jotakin väliaikaista, jota ei oikeasti tarvita.

– Jotta voimme tehdä tätä tutkimusta, meillä täytyy olla jokin rakennus, josta irrotamme elementtejä, ja toinen, jossa käytämme niitä, jotta voimme tutkia sitä, miten niitä voidaan käyttää uudelleen.

Ryhmän tavoitteet siis edellyttävät liittymistä olemassa olevaan rakennushankkeeseen. 

– Kun jokainen näistä piloteista tarvitsee tosielämän purku- ja rakennushankkeen joihin liittyä, on näiden löytäminen ja aikatauluttaminen niin, että ne istuvat myös meidän projektiaikatauluumme, ollut hankalin asia.

Hankkeen tarjoama osaaminen vaikuttaa rakennusalan päästövähennystavoitteisiin

Huuhka kertoo, että Tampereen yliopistolle hankkeesta jää paljon uutta osaamista. Hän pitää keskeisempänä kuitenkin sitä, mitä hanke antaa rakennusalalle Suomessa ja Euroopassa. Jos esimerkiksi hankkeen yrityskumppanit voivat hyödyntää hankkeesta saatujaan tietoja ja taitoja kiertotalousrakentamisesta jatkossa normaalissa liiketoiminnassaan, on toiminnassa paljon potentiaalia alan päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Huuhka kertoo, että lähtisi ehdottomasti koordinoimaan vastaavanlaista hanketta uudestaan.

– Minulla on tässä näiden yritysten paras käytännön osaaminen sekä huippututkijoiden tutkimuksellinen osaaminen, ja me viemme monitieteenalaisesti yhdessä rakentamisen kiertotaloutta eteenpäin. – – Ei ole mitään muuta, mitä mieluummin tekisin. 

Satu Huuhkan vinkit hankevalmistelijoille

  1. Ole valmis tekemään itse. Kun valmiiseen hankkeeseen lähtee mukaan kumppanina, täytyy vastata jonkun toisen odotuksiin siitä, mitä ja millainen hankkeen pitäisi olla. Koordinaattorina saa sen sijaan määritellä itse hankkeen prioriteetit ja tutkimuskysymykset sekä hankekumppanit.
  2. Käytä hyväksi omia verkostojasi. Jos on hyviä kokemuksia aiemmista yhteistyöhankkeista, kannattaa niihin osallistuneita kumppaneita pyytää mukaan konsortioon. – Jos yhteistyö sujuu, hankkeesta tulee mukavampi kaikille.
  3. Uskalla delegoida ja jakaa vastuita ja tehtäviä hankekumppaneille. Huuhka sanoo, ettei kaikkea kannata yrittää tehdä itse, minkä vuoksi on tärkeää, että hankkeessa on luotettavat ja osaavat kumppanit.

 

ReCreate

Rahoitusohjelma: Horisontti 2020

Hankkeen saama EU-rahoitus yhteensä: 12 494 045,02 €

Tampereen yliopiston osuus rahoituksesta: 2 658 228,09 €

Tampereen kaupungin osuus rahoituksesta: 89 375,00 €

Toteuttamisaika: 1.4.2021–31.3.2025

Pääkoordinaattori: Tampereen yliopisto

Muut kumppanit: Kungliga Tekniska Högskolan, Technische Universiteit Eindhoven, Bradenburgische Technische Universitat Cottbus-Senftenberg, Liike Oy Arkkitehtistudio, Helsingborgshem Ab, IMd Raadgevende Ingeniurs Bv, Ecosoil Ost Gmbh, Jochen Dreetz, Tampereen kaupunki, Hrvatski Savjet Za Zelenu Gradnju, Ramboll Finland Oy, Umacon Oy, P. Jahne Ingenieurbüro Gmbh, Skanska Talonrakennus Oy, Vbi Ontwikkeling Bv, Parma Oy, Strängbetong Ab, Lagemaat Sloopwerken Bv, TNO, Circular Structural Design

Hankkeen nettisivut: ReCreate