Uusia innovaatioita ruokahävikin vähentämiseksi

LOWINFOOD-hankkeen tavoitteena on kehittää hävikkiä vähentäviä toimia yhteistyössä ruokaketjun eri toimijoiden kanssa testaamalla erilaisia innovaatioita hedelmien ja kasvisten sekä leipomo- ja kalatuotteiden arvoketjuissa. Nelivuotinen hanke on saanut rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta n. 5,5 milj. €. Isossa innovaatiohankkeessa on mukana yhteensä 27 organisaatiota 12 eri maasta. Tuscian yliopisto on hankkeen pääkoordinaattori. Suomesta hankkeessa on mukana Tampereen yliopisto, jonka osuus EU-rahoituksesta on reilu 200 000 €. Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2020 ja se jatkuu vuoden 2025 alkuun.

Elina Närvänen, palveluiden ja kaupan tenure track -professori ja Nina Mesiranta, yliopistotutkija johtamisen ja talouden tiedekunnasta ovat molemmat mukana hankkeessa. Närvänen vetää hankkeeseen osallistuvaa Wastebusters nimistä tutkimusryhmää, joka tutkii leipähävikin vähentämistä leipomoiden ja kaupan yhteistyönä sekä kotitalouksien ruokahävikin vähentämistä mobiilisovelluksen avulla. Mesiranta tekee tutkimustyötä osana ryhmää.

Närvänen kertoo hankkeen olevan innovation action -hanke eli painotus on innovaatioiden testaamisessa. Wastebusters ryhmä toteuttaa osahankkeina leipomoihin ja kotitalouksiin keskittyvää tutkimusta, eikä ole siis mukana kaikissa hankkeen innovaatioissa. Kantavana teemana hankkeessa on yhteistyö eri toimijoiden välillä lisäämällä koordinointia ja yhteistyötä kunkin arvoketjun toimijoiden välillä. ”Esimerkiksi tässä leipomoalalla pyritään tuomaan saman pöydän ääreen eri leipomoalan toimijoita, jotka ovat aiemmin toimineet vähän itsenäisemmin.” Mesiranta avaa.

Närvänen tarkentaa, että innovaatioiden testaaminen tarkoittaa paitsi niiden vaikuttavuuden tarkastelua ruokahävikin määrään, myös innovaatioiden vaikutuksien tarkastelua sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristönäkökulmista. Hankkeessa tuotetaan tietoa tutkijoille, jotka laskevat erilaisilla indikaattoreilla innovaatioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta näistä eri näkökulmista.

https://lowinfood.eu/2020/11/01/hello-world-2/

Lähde: LOWINFOOD-hankkeen nettisivut.

Työskentely isossa hankkeessa

Tampereen yliopisto liittyi hankkeeseen vasta kun hankesuunnittelu oli jo pitkällä. Närvänen kertoo, että konsortioon päädyttiin aikaisemman tutkimuksen kautta. Tampereen yliopiston tutkimusryhmä oli jo tehnyt ruokahävikkiin liittyvää tutkimushanketta. Sopivan hankerahoitushaun kohdalla lähdettiin ensin kartoittamaan verkostosta, onko kukaan jo tekemässä hakemusta ja sitä kautta löytyi LOWINFOOD-hanketta valmisteleva konsortio. Tampereen rooliksi tuli täydentää hanketta konsortion tarpeiden mukaan. Mesiranta kertoo, että päivittäisessä työskentelyssä suuressa konsortiossa ollaan lähinnä yhteydessä niihin kumppaneihin, joiden kanssa tehdään tiettyä tutkimustehtävää. Koko konsortion kesken kokoonnutaan kerran vuodessa.

Närvänen ja Mesiranta vertaavat LOWINFOOD-hanketta toiseen hankkeeseen, jossa Tampereen yliopisto olisi ollut koordinaattorina. Onnistuneen LOWINFOOD hakemusprosessin jälkeen Tampereen yliopisto otti koordinaattorin vastuun samankaltaisesta hankkeesta. Samoista kumppaneista koostuva, ruokahävikkiin keskittyvä research and innovation -hanke jäi valitettavasti ensimmäiselle varasijalle hankerahoitushaussa. Jo toisilleen tutun porukan kanssa työskentelyssä luottamus on jo rakennettu ja toisten toimintatavat ovat ennestään tuttuja. LOWINFOOD-hankkeessa Tampereen yliopisto loi hyviä suhteita uusiin kumppaneihin tarjoutumalla ottamaan vastuuta työtehtävistä ja osahankkeista, sekä toimittamalla koordinaattorin vaatimat tiedot ripeästi.

Tampereelta koordinoidun hankehakemusprosessin aikana opittiin hakemusprosessin vievän aikaa ja vaativan myös muilta kumppaneilta luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Työssä auttaa Närväsen mukaan se, että EU-hankerahoitushaut ovat tarkkaan määriteltyjä. Hakuilmoitukset antavat raamit hankkeelle ja hakemuksen tehtävänä on kertoa miten EU:n taholta määritellyt odotukset ja tavoitteet aiotaan täyttää.

Vaikka raamit tulevatkin valmiiksi määriteltyinä, voi silti kestää, että laajassa konsortiossa kaikki kumppanit puhuvat samaa kieltä. Eri tieteenaloihin ja sidosryhmiin kuuluvat kumppanit tulevat mukaan erilaisten odotusten ja toimintatapojen kanssa. Esimerkkinä Mesiranta mainitsee yritystoimijat, joiden toimintasykli on nopeampi kuin yliopistojen. Kaupallisille toimijoille voi olla tärkeää saada tuloksia hankkeesta nopeasti, mikä tekee monivuotisten hankkeiden aikajänteen haastavaksi lähteä mukaan. Närvänen kertoo myös rahoituksen jakamisen vaativan neuvottelemista. Vaikka hankkeessa olisikin iso budjetti, niin myös jakajia on monia.

LOWINFOOD-hankkeessa Närvänen ja Mesiranta kertovat saaneensa kokemusta käytännön asioista kuten hakemusportaaliin rekisteröitymisestä ja sinne oman osuuden budjetin ja suunnitelman luomisesta. Yliopiston tutkimuspalvelut auttoivat käytännön asioissa ja esimerkiksi koordinoijan roolissa toimiessa tutkimuspalveluilta oli työntekijä puoli vuotta päivittäin yhteydessä hakemusprosessiin liittyen. Myös yliopiston talouspalvelut auttoivat. Ilman apua ei Närväsen ja Mesirannan mukaan onnistuneen hakemuksen luominen olisi ollut mahdollista ja siltikin prosessi vaatii paljon pitkäjänteistä työtä. Koordinoijan vastuussa auttoi LOWINFOOD-hankkeesta saatu kokemus, jonka avainkumppaneille vastaavanlaiset EU-hankkeet ovat tuttuja. Tampereelta päästiin hyvin sisälle hankkeen vaatimuksiin kokeneempien kumppaneiden mentoroinnin ansiosta.

Haasteita hankkeessa on Mesirannan mukaan tullut hankeprosessissa. Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on ollut yhteisten arviointikäytänteiden luominen innovaatioille. Vain muutaman ihmisen ollessa vastuussa monien innovaatioiden testaamiseen liittyvistä asioista, on hankkeen aikana joutunut odottamaan prosessin edistymistä, vaikka omat osuutensa hoitaisi ajallaan. Myöskään informaatio ei aina ole kulkeutunut kaikille.

Muita haasteita on tuonut yritysten mukaan saaminen. Tampereen yliopiston toteuttamassa leipomohankkeessa järjestettiin neljä työpajaa leipomoille, joiden yhteen laskettu tuntimäärä jäi alle kymmeneen tuntiin. Silti Mesirannan mukaan oli vaikea saada motivoitua yrityksiä osallistumaan hankkeeseen. Ukrainan sodan myötä myös leipomoiden tilanne on haasteellisempi, jolloin ajankäyttöä joutuu miettimään entistä tarkemmin, vaikka myös ruokahävikin torjumisen tärkeys korostuu entisestään. Myös hyötyjen konkretisoiminen on hankalaa, kun hanke perustuu yhdessä innovoinnille eli mahdolliset hyödyt muotoutuvat yhteistyönä prosessin edetessä.

Närvänen mainitsee haasteena EU-hankkeiden joustamattomuuden. Rahoittajalle täytyy raportoida hankkeen prosessia kattavasti ja kaikki muutokset hakemuksessa kirjoitettuun pitää perustella tarkasti. Luotu hakemus siis määrittää hanketta varsin tiukasti ja siihen on sitouduttava eri tavalla kuin yleensä muissa tutkimushankkeissa tarvitsisi.

Hankekumppaneita helmikuussa 2022 yleisessä hankekokouksessa Wienissä. Lähde: LOWINFOOD-hankkeen nettisivut.

Hakemuksen luominen on siis tärkeä ja aikaa vievä vaihe, mutta Närvänen ja Mesiranta kertovat oppineensa prosessista ja kokevat, että talteen on jäänyt hyviä käytänteitä, jotka säästävät aikaa tulevaisuudessa hankehakemusprosessissa. Molemmat myös kokivat, että konsortion kokoaminen olemassa olevasta tutusta verkostosta oli hyvä idea, joka sujuvoitti yhteisen työskentelyn aloittamista. ”Muissakin kuin EU-hankkeissa, niin aina kun lähtee uudella porukalla hankkeeseen, jossa kukaan ei tunne toisiaan niin menee aikaa siihen tutustumiseen, esim. tutustumiskierroksiin kokouksissa. Kun taas tutulla porukalla voi suoraan hypätä siihen, mitä halutaan tehdä yhdessä, ja mitkä ovat yhteiset tavoitteet.” Närvänen summaa. Toisaalta juuri LOWINFOOD-hankkeeseen hypättiin Tampereelta mukaan ennestään tuntemattomaan porukkaan. Mesiranta kannustaakin ottamaan rohkeasti yhteyttä potentiaalisiin toimijoihin, jos tuttua kumppania ei löydy itseä kiinnostavaan hakuun.

Mesiranta kertoo hankkeessa olevan meneillään intensiivinen aineistokeruuvaihe. Odotukset ovat jo analyysivaiheessa, jossa varsinaisen tutkimuksen teon voi aloittaa. Mesiranta odottaa hankkeen tulevaisuudelta myös enemmän kansainvälistä yhteistyötä, mitä tähän asti on ollut eli hankkeen ja sen tulosten esittelyä kumppaneiden kanssa tieteellisillä konferensseilla ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Närvänen lisää odottavansa hankkeen päätteeksi yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta.

Närvänen ja Mesiranta kiittelevät toimijoita, jotka ovat lähteneet tutkimukseen mukaan. Wastebustersin toteuttamissa osatutkimuksissa on mukana kotitalouksia pääasiassa Tampereen seudulta ja kaupallisista toimijoista mukana on ollut leipomoita. ”Ilman tutkittavia kohteita, jotka myös itse aktiivisesti toimivat asian eteen, eivät nämä hankkeet olisi mahdollisia.” Mesiranta toteaa.

Närväsen ja Mesirannan vinkit hankevalmistelijoille:

  • Hanketta kannattaa lähteä rakentamaan omista verkostoista käsin. Konsortioon voi pyytää mukaan tuttuja kumppaneita.
  • Koordinaattorina kannattaa varata hankkeeseen paljon aikaa, esimerkiksi suunnittelua voi tehdä jo rahoitushakujen luonnosten pohjalta. Jäsenenä taas kannattaa auttaa hanketta ja koordinaattoria tekemällä hommansa ajoissa ja siten kuten on pyydetty. Näin rakentaa itselleen hyvää tulevaisuutta hankkeessa ja verkostossa.
  • Koordinaattorina kannattaa pyrkiä toimimaan hyvin järjestäytyneesti. EU-hankkeissa on pakko toimia hierarkkisesti, että asiat tulee tehtyä ajoissa. Kannattaa siis suunnitella kunnolla ja pitää aikatauluista kiinni.
  • Visualisoiminen auttaa hahmottamaan konsortion ja hakemuksen koostamista. Kuvat auttavat hankevalmistelussa ja usein niitä tarvitaan myös hakemuksessa.

 

Multi-actor design of low-waste food value chains through the demonstration of innovative solutions to reduce food loss and waste (LOWINFOOD)

Rahoitusohjelma: Horisontti 2020

Hankkeen saama EU-rahoitus: 5 534 161,80 €, Tampereen yliopiston osuus 214 567,50 €

Kokonaisbudjetti: 6 022 753,75 €

Toteuttamisaika: 1.11.2020 – 28.2.2025

Pääkoordinaattori: Tuscian yliopisto (Italia)

Muut kumppanit: Konsortiossa on 26 kumppania. Kumppaneina on yliopistoja, tutkimuslaitoksia, startup-yrityksiä, säätiöitä, yhdistyksiä ja elintarvikealaan liittyviä yrityksiä.

Hankkeen kotisivut: https://lowinfood.eu/