ImagiDem

ImagiDem-hanke (Imagi(ni)ng Democracy: European youth becoming citizens by visual participation) on Tampereen yliopiston apulaisprofessorin Eeva Luhtakallion vetämä projekti, jossa tutkitaan nuorten eurooppalaisten yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista visuaalisuuden kautta. Tänä päivänä nuorten julkista tilaa hallitsee enenevissä määrin visuaalinen sisältö. Tästä syystä nuorten poliittista osallistumista tulee myös tutkia visuaalisen näkökulman kautta. Tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään kuinka nuoret luovat poliittisia argumentteja, ratkovat konflikteja, sekä rakentavat yhteisyyttä julkisessa tilassa, jota hallitsee visuaalisuus.

Hankkeessa tutkitaan kansalaiseksi tulemisen prosesseja ja sitä, miten eri tavoin ihmiset osallistuvat yhteiskunnallisesti, kertoo hankkeen johtaja Luhtakallio. Osallistumista tutkitaan erityisesti erilaisten visuaalisten alustojen avulla. Luhtakallion mukaan nuorten poliittisuuden tutkiminen tekstiaineiston, esimerkiksi sanomalehtien, avulla ei ole riittävää, sillä kuvallisuus ja verkossa tapahtuva toiminta ovat keskeisiä elementtejä nuorten osallistumismuodoissa. Perinteisemmin politiikan visuaalisuutta on tutkittu mm. lehtikuvien avulla, mutta hankkeessa halutaan keskittyä ennemmin nuorten itse tuottamiin kuviin ja meemeihin. Kuvallisen ilmaisun yksi tärkeä piirre on se, että se on inklusiivista. Ei ole tarve osata kaikkia oleellisia termejä, tai osata puhua vakuuttavasti voidakseen argumentoida visuaalisesti, Luhtakallio jatkaa. Hän uskoo, että on tärkeää oppia ymmärtämään mitä kuvilla tapahtuva poliittinen argumentointi on.

Hankkeessa tutkitaan etenkin Instagram-palveluun ladattuja kuvia. Kuvien avulla pyritään tutkimaan sitä miten nuoret lähestyvät poliittisia aiheita tai politisoivat asioita. Alussa kuvia louhitaan palvelusta suuria määriä muun muassa aihetunnisteiden eli hashtagien avulla. Kuvien tutkimisessa käytetään apuna tekoälyä.

Hankkeessa keskitytään Suomen lisäksi Saksaan, Ranskaan ja Portugaliin. Aineistoa kerätään kaikista edellä mainituista maista ja pyritään selvittämään millaisia maakohtaisia ja paikallisia eroja nuorten poliittisessa toiminnassa on. Kyseiset maat valikoituivat hankkeeseen osittain Luhtakallion omien kiinnostusten kohteiden ja verkostojen vuoksi, ja osaksi niiden poliittisten kulttuurien piirteiden vuoksi. Lisäksi valikoidut maat ovat esimerkiksi kaksi suurta keskeistä maata ja kaksi pientä perifeeristä maata. Maat ovat myös neljä hyvin erilaista maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaa harjoittavaa maata, minkä Luhtakallio uskoo vaikuttavan siihen, millaisia käsityksiä nuorilla politiikasta on.

EU-hankkeet ovat Luhtakalliolle jo ennestään jossain määrin tuttuja: hän on työskennellyt ja hakenut rahoitusta osana konsortiohankkeita aiemmin. ImagiDem-hanke on saanut rahoituksen Horisontti 2020 -rahoitusohjelman Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) alaisesta ohjelmasta. ERC-rahoitusta myönnetään tutkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen huippututkimuksen tekemiseen. ERC-rahoitusta voi saada mille tieteenalalle tahansa. Tavoitteina ERC-rahoituksessa on vahvistaa osaamista, dynaamisuutta ja luovuutta eurooppalaisessa tutkimuksessa.

Vaikka Luhtakalliolla on kokemusta monista aiemmista tutkimushankkeista, hänen mukaansa ERC-rahoituksen hakuprosessi on kuitenkin erilainen. Hän kertoo, että ERC-rahoitusta haettaessa niin sanottu ”luova hulluus” ja jossain määrin myös riskien otto on hyvä asia. Suomalaisittain yleensä tahdotaan välttää riskejä, ja pyritään tekemään hankkeita, jotka ovat mahdollisimman hyvin toteutettavissa, mutta ERC-ohjelmassa hankkeet voivat olla luovempia.

Luhtakallio on Tampereen yliopiston apulaisprofessori. Yliopiston tarjoamaa tukea tutkijoille pyritään jatkuvasti kehittämään. ERC-rahoitushaun toisessa vaiheessa osallistutaan haastatteluun. Luhtakallio kertoo, että Tampereen yliopiston tarjoama tuki tutkijalle oli etenkin tässä vaiheessa korvaamatonta. Haastattelu on ehkäpä koko hakuprosessin vaativin osuus ja siihen valmistautuminen vaatii paljon työtä. Luhtakallio kertoo, että yliopisto järjesti harjoitushaastatteluja, joissa pyrittiin simuloimaan edessä olevaa haastattelua. Hän koki harjoitushaastattelut todella tärkeäksi osaksi hakuprosessia. Luhtakallion mukaan haastattelua voisi luonnehtia myös laskelmoiduksi ”showksi”, joka tulee hioa huippuunsa.

Vuodesta 2014 lähtien Tampereen yliopisto (vanha yliopisto ja teknillinen yliopisto) on saanut ERC-rahoitusta yhteensä yhdeksään hankkeeseen. Yhteensä rahoitusta on tullut 9,9 miljoonaa euroa. Luhtakallio onnistui lopulta saamaan hankkeelleen 1,47 miljoonan euron rahoituksen. Haastatteluiden harjoitteleminen ja yliopiston tarjoama tuki tuotti siis lopulta toivotun tuloksen. Hanke alkoi vuoden 2019 toukokuussa ja kestää vuoden 2024 huhtikuuhun.

Vinkkejä hankevalmistelijoille:

1. On tärkeää pystyä katsomaan projektiaan luovasti ja uudesta näkökulmasta ja saada karsittua muuta työtaakkaa.
2. Haastatteluun valmistautuessa täytyy harjoitella paljon, jotta siihen rutinoituu ja pystyy suhtautumaan avoimin mielin.
3. Luota omaan intuitioon ja ole oma itsesi.

Rahoitusohjelma: Horisontti 2020 (Huipputason tiede – European Research Council (ERC))

Kokonaisbudjetti: 1 474 594 € (100 %)

Toteuttamisaika: toukokuu 2019 – huhtikuu 2024

Pääkoordinaattori: Tampereen yliopiston apulaisprofessori Eeva Luhtakallio

Hankkeen kotisivut