TKI-infrastruktuurien ja kansainvälisyyden kehittäminen

InnoHEIs-hankkeen tavoitteena on parantaa korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluiden tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä alueellisesti. Hankkeen myötä vahvistetaan korkeakoulujen roolia tutkimuksen ja yritysten liiketoiminnan rajapinnassa. Tarkoituksena on edistää kaupallisten toimijoiden, julkisen sektorin ja korkeakoulujen yhteistä innovointia ja alueellisia innovaatioprosesseja. Marja-Riitta Mattila-Nurmi summaa hankkeen keskiössä olevan TKI-infrastruktuurien käyttö ja näiden ekosysteemien kansainvälisyyden ja kansainvälistymisen kyvykkyyden kehittäminen. Mattila-Nurmi on Pirkanmaan liiton kehittämispäällikkö ja työskentelee liiton innovaatio- ja tulevaisuustyötiimissä. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta Pirkanmaan liitolla, josta hän jää nyt eläkkeelle.

InnoHEIs-hanke liittyy maakunnassa olevaan TKI-infrastruktuuriin ja sen käytön kehittämiseen ja helpottamiseen, yritys-, opetus- ja tutkimuskäyttöön teollisessa tuotannossa. Digitalisaatiolla on vahva asema maakuntastrategiassa, joka Mattila-Nurmin mukaan näkyy siten myös hankkeessa. Interreg-rahoitteisten hankkeiden tuloksena valmistuu Regional Action Plan. Pirkanmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusinstrumentin kehittämiseen ja hankehakujen kohdistamiseen, sekä toimijoiden rahoituksen hakemisen helpottamiseen on pyritty vaikuttamaan hankkeen avulla.

Hanna-Greta Puurtinen on TAMKin kehittämispäällikkö ulkoisen rahoituksen yksikössä. Hänen pääasiallinen toimenkuvansa on kansainvälisten TKI-verkostojen kehittäminen TAMKissa ja osallistuminen erilaisten verkostojen toimintaan. InnoHEIs-hankkeessa Puurtinen oli mukana hankevalmistelussa ja projektipäällikkönä TAMKin osalta. InnoHEIs-hankkeelle oli Puurtisen mukaan hyvä, että alueellisella tasolla oli mukana politiikkatasontoimija Pirkanmaan liitto ja käytännöntoimijana TAMK. TAMK edusti koko korkeakouluyhteisön näkökulmaa TKI-infrojen toteuttajana alueellisesti. Pirkanmaan liiton ja TAMKin roolit siis täydensivät hankkeessa toisiaan.

Hankekoordinaattorina toimi Hanze University of Applied Sciences Alankomaista, joka on myös TAMKin strateginen kumppani Euroopassa. Hankkeessa oli mukana useampia maakunta- ja korkeakoulutoimijoita. Puurtinen kertoo, että Pirkanmaan liitto kutsui TAMKin mukaan hankkeeseen. Mattila-Nurmi taustoittaa, että Pirkanmaalaisia oli ollut mukana toisessa hankkeessa, jota Hanze oli koordinoinut. Myös teema oli sama eli TKI-infrastruktuurin kansainvälistyminen, mutta älykaupunki ja sote-puolella. Pirkanmaan liitto ei ollut varsinaisena kumppanina mukana, mutta esimerkiksi hankekoordinaattori Hanzeen tutustuttiin jo tuolloin. ”Tultiin siis jo silloin tutuiksi ja luottamus syntyy, kun tuntee toimijat ja heidän kyvykkyytensä”, Mattila-Nurmi selittää.

Myös Puurtinen kertoo konsortion olleen osakseen tuttu heille. Hanke myös sopi hyvin TAMKin tavoitteisiin ja strategioihin, vaikka Interreg Europe olikin itsessään uusi rahoitusohjelma heille. Tuttujen kumppaneiden kanssa toimiminen oli helppoa ja näin myös Interreg-hankkeen toteuttamiseen pääsi sujuvasti sisälle. Puurtinen kertoo TAMKin johdon, kuten teollisuusteknologiajohtaja Hannu Kivilinnan, tukeneen hankkeessa hyvin. TAMKin työryhmässä olivat mukana myös teollisuusteknologian lehtorit Petri Pohjola ja Timo Rainio. Myös opiskelijoita on päässyt osallistumaan hankkeeseen. Puurtinen kertoo, että hankkeesta viestimiseen haluttiin panostaa kansallisella tasolla ja viestinnän asiantuntijoina mukana olivat Minttu Rantanen ja Hanna Ylli.

Lähde: InnoHEIs Twitter-tili. Kick-off tilaisuus Alankomaissa.

Yhteistyö hankkeessa toimi, ja isoin haaste hankkeelle oli koronapandemia. Hankkeen käynnistystilaisuus oli syyskuussa 2019, joka jäi ainoaksi fyysiseksi tapaamiseksi ennen rajoituksia. Hanke perustui pitkälti hyvien käytänteiden vaihtoon, joka jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Hanketapahtumat pidettiin etänä, mutta tarkoituksena oli ollut vierailla muiden konsortion jäsenten luona ja heidän myös Pirkanmaalla. Kansainvälisyys jäi siis vähemmälle osalle mitä hankkeesta toivottiin. Puurtinen mainitsee kuitenkin, että toisaalta paikalliseen kehittämiseen oli mahdollista panostaa näin enemmän. Kokeneen hankekoordinaattorin johdolla hanke eteni muuten sujuvasti. Mattila-Nurmi kertoo, että hankkeen loppumetreillä tänä keväänä 2022 onnistuttiin pitämään viimein tapaamisia Vilnassa ja Barcelonassa. Hän kehuu, että oli hienoa nähdä hankkeessa työskenteleviä, joihin oli tutustuttu etänä, viimein kasvokkain.

Koska hankerahoitusprosessit ovat pysyneet koko seitsenvuotisen ohjelmakauden samana ne ovat sellaisia, jotka Pirkanmaan liitolla jo hallitaan, Mattila-Nurmi kertoo. Kuten hankkeen toteuttamisvaiheessakin, myös hakemusta kirjoittaessa kokenut koordinaattori auttoi jouhevassa etenemisessä. Vaikka TAMKille tämä oli ensimmäinen Interreg Europe -hanke, niin muista EU:n rahoitusohjelmista on Puurtisen mukaan paljon kokemusta ja siten myös hyvät prosessit valmiina. Puurtinen kiittelee sitä, että oli hyvä paikallinen kumppani hankkeessa mukana. Hän kehuu, että Pirkanmaan liiton kanssa on yhdessä opittu lisää ohjelmasta ja tämän yhteistyön kautta Interreg Europe -ohjelma tuli sekä hallinnollisesti että tavoitteiltaan tutuksi ja ymmärrys politiikkatason kehittämisestä syveni.

Mattila-Nurmi kiittelee myös, että hankkeen sidosryhmä, johon on kuulunut mm. korkeakouluyhteisön, kauppakamarin, teollisuuden, DIMECCin ja TEMin edustajia sekä kuntajohtajia, oli aktiivinen ja siinä osallistuttiin hyvin keskusteluihin. Pirkanmaan liiton tehtäviin kuuluviin maakuntastrategian ja älykkään erikoistumisen strategian laatimiseen, on saanut sidosryhmässä ottaa valmisteluvaiheessa kantaa. Asioita, joita ryhmässä nousi esille, onkin viety maakuntaohjelmaan. Tämä oli myös hankkeen tarkoitus ja se onnistui Mattila-Nurmin mukaan aikataulullisesti hyvin.

Lähde: InnoHEIs Twitter-tili. Konsortiotapaaminen Liettuassa.

Mattila-Nurmi kertoo, että onnistuneet tulokset vaikuttavat myös muuhun kuin hankkeessa keskityttyyn EAKR-rahoitukseen. Työ hankkeessa on luonut pohjaa sille, miten muutakin rahoitusta voidaan paremmin suunnata Pirkanmaan liitossa. Myös Puurtinen kokee, että hanke on tukenut hyvin TAMKin tavoitteita. Hankkeessa keskityttiin valmistavan teollisuuden TKI-infrojen kehittämiseen. TAMKissa alan keihäänkärkenä toimii FieldLab, joka on yksi Suomen kärkitoiminnoista alalla IoT:ssa, valmistavan teollisuuden robotisaatiossa ja 5G:ssä. ”Meillä on tästä ollut hankeperhe, joka on kehittänyt toimintaa sekä asiakkaille, että meillä opetuksessa ja innovaatiotoiminnassa talon sisällä.” Puurtinen avaa.

Hanke on Puurtisen mukaan ollut tärkeä väylä kansainväliseen kehittämiseen ja uusien verkostojen luomiseen alalla. Kumppaneilta saatuja käytänteitä on sovellettu omaan toimintaan. ”Ollaankin tehty jo muutama pilotti, jotka ovat saaneet ideansa näiltä InnoHEIs-hankkeen kumppaneilta. On tullut uutta rahoitusta, ja uusia kumppaneita joiden kanssa on uusia hakemuksia vetämässä. Eli työ jatkuu, vaikka yksittäinen hanke päättyy.” Puurtinen summaa. TKI-infrat ovat TAMKille strategianmukaista toimintaa, jota työstetään myös sisäisesti. TKI-työskentely siis hyödyttää opiskelijoita ja opetusta, sekä yritysyhteistyötä TAMKissa.

Mattila-Nurmin ja Puurtisen vinkit hankevalmistelijoille:

  • Jatkuvuus yhteistyössä. On tärkeää löytää kumppaneita, joiden kanssa syntyy yhteisiä käytänteitä ja tavoitteita. Yhteistyön jatkuvuutta ei kannata ajatella vain hankkeiden ja jatkohankkeiden kautta vaan kehittyvänä yhteistyönä. Verkostoituminen ja ihmisten väliset yhteydet ovat tärkeitä tekemisen kehittymisen kannalta.
  • Kannattaa kehittää omaa toimintaansa strategiseksi ja proaktiiviseksi. Eli ei työskennellä pelkästään hanke kerrallaan vaan kannattaa kehittää toimintatapojaan myös aktiiviseksi ja aloitteelliseksi toimijuudeksi omilla vahvuusaloilla.
  • Hanke menestyy sitä paremmin mitä laajemmin sitä onnistutaan paikallistasolla jalkauttamaan. Vaikka muita paikallisia kumppaneita ei hankkeessa olisi, niin sidosryhmätyössä ja hankkeen vaikutusten kannalta on tärkeässä osassa toimivat paikalliset verkostot. Tuttujen toimijoiden kesken puhutaan samaa kieltä ja pystytään yhdessä toimimaan alueen eduksi.

 

InnoHEIs

Rahoitusohjelma: Interreg Europe

Kokonaisbudjetti: 1 960 697 €

Toteuttamisaika: 1.8.2019 – 31.7.2023

Pääkoordinaattori: Hanze University of Applied Sciences

Muut kumppanit: Konsortion jäseniä on 11. Jäseninä oli maakunta- ja korkeakoulutoimijoita.

Hankkeen kotisivut: https://projects.tuni.fi/innoheis/

https://projects2014-2020.interregeurope.eu/innoheis/