Asuminen on yksi yksilön hiilijalanjälkeen merkittävästi vaikuttavista tekijöistä matkustamisen, ruokailun ja muun kuluttamisen ohella. Suomalaisessa kodissa kuormittaa eniten lämmitys ja veden kulutus. Asumisen energiatehokkuuden kehittäminen onkin tärkeässä roolissa kaupunkien ja alueiden osalta, jotta ne voivat saavuttaa Euroopan tavoitteet vähähiilisyyden suhteen.
EU:n Interreg Itämeren alueen yhteistyöohjelman puitteissa toteutettavassa AREA 21 -hankkeessa pyritään yhdessä julkishallinnon, yritysten, kiinteistöjen ja asukkaiden avulla etsimään kulutuksen järkeistämiseen parhaita ratkaisuja. Hanketta varten jokaisessa osallistujamaassa on pilottialue, jolla testataan ratkaisuja ja energiankulutuksen seurannan ICT-työkaluja. Hanke saa EU-rahoituksen lisäksi hieman rahoitusta myös Venäjältä, sillä kaksi partneria on venäläisiä. Kaikkiaan hankkeessa on kymmenen partneria kuudesta eri maasta: Saksasta, Suomesta, Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Puolasta.
Tampereen kaupunki lähti mukaan Hampurin HafenCity yliopiston johtamaan hankkeeseen Suomen Itämeri-instituutin verkostojen kautta. Instituutin kehitysjohtaja ja Tampereen kaupungin partneriksi kyseiseen hankkeeseen hoitanut Johanna Leino kertoo tavanneensa hankkeen vetäjät Brysselissä aiheeseen liittyvässä verkostoitumistapahtumassa.
-Energiatehokkuuteen tähtäävä hanke sopi Tampereen kaupungin tavoitteisiin hyvin, muun muassa Hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitteeseen. Keskustelin asiasta kestävän kehityksen yksikön kanssa ja kaupunki halusi lähteä mukaan hankkeeseen. Kaupunki tilasi instituutilta tarvittavan hankevalmistelutyön, sillä meillä on asiantuntemusta ja kokemusta erityisesti tästä rahoitusohjelmasta. Nyt instituutti toimii hankkeessa ulkopuolisen asiantuntijan roolissa vastaten muun muassa kaupungin raportoinnista ja viestinnästä kansainvälisten partnerien kanssa.
Kaupunki neuvotteli partneriksi mukaan myös TAMK:in. Korkeakoulun tehtäviin on kuulunut muun muassa tunnistaa hyvät, energiatehokkaat käytännöt ja koota niihin liittyvistä työkaluista raportti. Lisäksi korkeakoululla on kehitetty ICT-työkalua kokonaisvaltaista energiankulutuksen mittausta varten. TAMK:in yhteyshenkilö Aija Paananen kertoo, että osa mittareista on jo viety pilottialueena toimivaan Härmälään. Mittarit valmistuivat jo viime vuoden puolella mutta niitä kehitetään pilotoinnin aikana tarpeiden mukaan. Pilotointi jatkuu 2020 vuoden loppuun asti.
-Mukana pilotoinnissa on myös niin kutsuttu liitännäispartneri Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (POAS), jonka tiloissa mittareita testataan. Tällä hetkellä kerätään olosuhdedataa ja sähködataa. Tulevaisuudessa kerätään ehkä myös vesidataa. Myös asukkaita on tarkoitus osallistaa POAS:in omien sidosryhmien kautta muun muassa hankkimalla testitalojen käytäville näytöt, joissa on tietoa datasta ja tarjoamalla testiryhmälle mahdollisuus seurata omaa dataansa.
Paananen kertoo kansainvälisen yhteistyön olleen ensimmäisen vuoden aikana hedelmällistä ja verrattain aktiivista. Hankkeen tiimoilta pidetään partneritapaaminen puolivuosittain ja seuraava tapaaminen järjestetään maaliskuussa Tampereella. Paananen mainitsee yhteistyökumppaneista myös erityisesti Tarton energiaviraston (TREA), jonka kanssa TAMK on hankkeen tiimoilta eniten yhteyksissä. Tämän lisäksi on koulutusvierailuja eri kohteisiin ja mahdollisuus osallistua kansainvälisiin työpajoihin aiheen tiimoilta.
AREA 21 – Baltic Smart City Areas for the 21st century
Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehittämisrahaston ja ENI:n (European Neighbourhood Instrument) osarahoitus osana Itämeren alueen ohjelmaa 2014-2020
Hankkeen kokonaisbudjetti: 2,55 miljoonaa (Euroopan aluekehittämisrahaston osuus 1,89 miljoonaa ja venäläisen rahoituksen osuus 0,1 miljoonaa euroa)
Toteuttamisaika: Lokakuu 2017 – Marraskuu 2020
Partnerikokoonpano: 10 partneria, 6 eri maasta
Pääkoordinaattori: HafenCity University Hamburg