EASMH – European Alliance for Sport and Mental Health

 

EASMH on Erasmus+ Sport -rahoituksella osarahoitettu hanke, joka pyrkii edistämään urheilun roolia mielenterveysongelmien ehkäisemiseen, hoitamiseen sekä potilaiden kuntoutukseen. Hankkeen pääkoordinaattori on kulttuuria ja oppimista edistävä järjestö ECOS (European Culture and Sport Organization) ja sen pirkanmaalaisena yhteistyökumppanina on Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU).

EASMH on jatkohanke aiemmalle jo päättyneelle SPHERE-hankkeelle (Sport Healing Rehabilitation), jonka kautta liikunnan merkitystä mielenterveyskuntoutumisen välineenä aloitettiin tutkimaan. HLU:n aikuis- ja terveysliikunnan asiantuntija Sampsa Kivistö kertoo EASMH -hankkeen pyrkivän vastaamaan siihen, mitä hyötyä ja mihin diagnooseihin pystytään liikunnan avulla vaikuttamaan. ”Pääpainopisteenä on rinnakkaishoito ja ennaltaehkäisevä toiminta mielenterveyskuntoutujille” Kivistö sanoo. Kohderyhmänä hankkeessa ovat mielenterveyskuntoutujat ja alan ammattilaiset.

Liikunnan ja mielenterveyden ammattilaisille on pilotoitu liikuntaryhmiä ja luotu erilaisia suosituksia siitä, miten liikunnan käyttäminen olisi tälle kohderyhmälle parasta. Pilottitoiminta on koostunut HLU:n osalta laajalti ryhmäliikunnan järjestämisestä. ”Halutaan edistää ja tuoda julki sitä, miten tärkeä osa mielenterveyden hoitamista ja kuntoutumista fyysinen aktiivisuus on.” Kivistö kuvaa.

EASMH:ssa ja sitä edeltäneissä hankkeissa yhteistyökumppanina mukana oleminen on rohkaissut Kivistöä ja HLU:ta myös harkitsemaan seuraavan askeleen ottamista hanketoiminnassa. ”Seuraavaksi ollaan ajateltu, että haettaisiin omaa hanketta, kun on saatu kokemusta partnerina olemisesta, niin voitaisiin hallinnoidakin hanketta” Kivistö selittää. Kivistö korostaa, ettei kansainvälisiin hankkeisiin osallistumista harkitessa tule pelätä byrokratian tai raportoinnin vaikeutta. ”Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan kokeilemaan ensin partnerina”.

Kivistö haluaa rohkaista myös muita kotimaisia ja pirkanmaalaisia toimijoita hyödyntämään Erasmus+ -rahoitusta hanketoimintaan, jota käytetään Suomessa todella vähän. ”Kannattaa rohkeasti lähteä mukaan, sillä tämä on vähän tällainen käyttämätön vara suomalaisille toimijoille” Kivistö kannustaa.

EASMH on tuonut HLU:lle mielenterveyskuntoutujat uutena kohderyhmänä. Kivistö viittaa pitkiin hoitojonoihin ja kuormittuneeseen hoitojärjestelmään Suomessa syinä miksi EASMH voi luoda merkittävää arvoa mielenterveyskuntoutukseen liikunnan kautta. Nuorten ja aikuisten kasvava tarve mielenterveyden tuelle on iso taustatekijä hankkeelle. ”Järjestelmä ei oikein pysty vastaamaan siihen, joten tarvitaan sitä matalan kynnyksen sekä ennaltaehkäisevää, että kuntouttavaa toimintaa psykiatrisen hoidon ja julkisen puolen palveluiden lisäksi” Kivistö kuvailee. EASMH on Kivistön mukaan tuonut luottoa siihen, että HLU:lla on kykenevyyttä mielenterveyskuntoutuksen tukemiseen ja hankkeiden kautta kertyneiden oppien jakamiseen muille toimijoille. Kivistön mukaan EASMH on avannut silmät siihen, että HLU:n kaltaisilla organisaatioilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä yhteiskunnassa. Kontaktien luominen mielenterveyttä edistäviin toimijoihin on ollut tärkeää Kivistölle hankkeen kautta. ”Ollaan saatu luotua mielenterveysjärjestöihin, varsinkin Sopimusvuori ry:hyn todella tiivis ja pysyvä suhde” Kivistö korostaa.

 

Vinkkejä hankkeen toteuttamisen suhteen

Henkilöstöresurssien tarkkaan mietitty allokointi hanketoiminnassa on yksi avainneuvoista, joita Kivistöllä on antaa hanketta suunnitellessa ja toteuttaessa. Hänen mukaansa on vaarana, että hankkeessa vastuu ei ole jakautunut tasaisesti organisaation sisällä. ”Kaiken tekemisen ei tule olla yhden ihmisen varassa” Kivistö varoittaa.

Yhteistyökumppaneiden välinen konsultointi ja oppien vaihtaminen on tärkeä osa Erasmus+ -hankkeita. Yhteistyökumppanit tapaavat säännöllisesti, kukin kumppani järjestää vuorollaan tapaamisen, joissa jaetaan tietotaitoa hankkeen etenemisestä. ”Siellä näkee sen, mitä asioita meillä tehdään hyvin ja missä on kehittämisen varaa” Kivistö kertoo. Hän on oppinut hanketoiminnasta omaa työtään tukevaa relevanttia ammattitaitoa.

Erasmus+:n yhteistyötoimintaa korostava luonne auttaa luomaan myös kansainvälisiä kontakteja tulevia hankkeita tai muuta yhteistyötoimintaa ajatellen. ”Perusajatus EU:n rahoituksessa on integraation syventäminen” Kivistö tiivistää. Sekä kansainvälisten, että kotimaisten kontaktien luominen on ollut HLU:lle tärkeää etenkin sen roolissa alueellisena urheilun kattojärjestönä. Yhtenä tavoitteista onkin ollut kehittää hankkeiden ja niiden aikana luotujen kontaktien kautta HLU:n jäsenten eli urheiluseurojen toimintaa. HLU:n hanketoiminnan kautta kerryttämä osaaminen ja kokemus ovat yksi tärkeimmistä EASMH:n ja sitä edeltäneen SPHERE:n kautta kultivoiduista tuloksista, joita voidaan jakaa eteenpäin. Kivistö tahtoo, että HLU:n paikalliset kumppanit ja jäsenet hyötyvät HLU:n hanketoiminnasta mahdollisimman paljon esimerkiksi hankkeista opittujen hyvien käytäntöjen kautta. ”Eihän se ajatus ole, että me itsellemme tehdään näitä hankkeita, vaan niiden kautta halutaan kehittää meidän jäsenten toimintaa” Kivistö kiteyttää.

Onnistuneen hankkeen ainekset

Ensimmäinen perusedellytys hankkeen onnistumiselle on yleensä hankkeeseen osallistuvista toimijoista riippumaton tekijä, eli hankkeen hallinnoija. Kivistön mukaan etenkin ensi kertaa kansainväliseen hankkeeseen osallistuva organisaatio joutuu ottamaan pienen riskin, ellei hankkeen pääkoordinaattori satu olemaan ennestään tuttu. Kivistö suositteleekin selvittämään hanketta hallinnoivan organisaation taustaa sekä sen, millainen toimija on kyseessä ennen kuin hankkeeseen liittyy mukaan. Hankkeiden luonne ja toteutus ovat Kivistön mukaan todella riippuvaisia siitä millainen niitä koordinoiva toimija on.

Hankkeeseen lähdettäessä on Kivistön näkökulmasta erittäin tärkeää perehtyä perusteellisesti hankkeen tavoitteisiin, toimintoihin, odotuksiin ja mahdollisiin tuotoksiin. Lisäksi tulee huomioida, millaista kontribuutiota omalta organisaatiolta toivotaan ja odotetaan hankkeen edetessä sekä mitä nämä tarkoittavat organisaation omassa toimintaympäristössä.

Kansainvälisten hankekumppanien lisäksi paikallisten partnerien rooli on elintärkeä hankkeen onnistumiselle. Kivistö suosittelee pohtimaan paikallisia yhteistyökumppaneita tarkkaan ja aloittamaan niiden etsimisen hyvissä ajoin. Hän suosittelee paikallisten kumppanien hakemisen aloittamista jo hyvissä ajoin ennen kuin hankerahoitus on varmistettu, sillä sen jälkeen kumppaneita joutuisi etsimään todella kiireellisellä aikataululla.

Kivistö nostaa esiin myös aktiivisen viestinnän hanketta hallinnoivan organisaation, siihen osallistuvien toimijoiden ja paikallisten kumppanien välillä. Hänen mukaansa epäselvyyksiä tai muita haasteita kohdattaessa tulee ottaa aktiivisesti yhteyttä erityisesti hanketta koordinoivaan tahoon, jotta ongelmat eivät muodostu hanketta häiritseviksi tekijöiksi.

Kivistö suosittelee hanketoimintaa harkitsevia etenkin liikunnan toimijoita olemaan häneen yhteydessä, mikäli he haluavat neuvoja Erasmus+ -hankkeisiin hakemisesta, vaatimuksista ja yleisestä toiminnasta: ”Mielellään annetaan neuvontaa pirkanmaalaisille ja kanta-hämäläisille toimijoille, jotka mahdollisesti suunnittelevat Erasmus+ -rahoituksen hyödyntämistä”.

 

Rahoitusohjelma: ERASMUS+ 

EU-rahoitus: 398 450 €

Toteuttamisaika: 1.1.2021 – 31.12.2023

Pääkoordinaattori: European Culture and Sport Organization (ECOS)

Hankkeen kotisivut: EASMH

HLU:n verkkosivut: Hämeen Liikunta ja Urheilu