4 Steps for Healthy Babies, Healthy Families, Healthy Nations; Vietnam and Cambodia 

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) vetämä 4 Steps for Healthy Babies, Healthy Families, Healthy Nations: Vietnam & Cambodia -hanke on kehittänyt kätilötyötä Vietnamissa ja Kambodžassa Maailman terveysjärjestön (WHO) periaatteita mukaillen.

Hankkeeseen on osallistunut neljän henkilön tiimi, jota FT Jouni Tuomi on johtanut. Tuomi kertoo, että TAMKin ryhmässä olevat henkilöt ovat aiemminkin tehneet hänen kanssaan yhteistyötä samaan aihepiiriin liittyvissä projekteissa. Ensin Tuomi oli mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahoittamassa hankkeessa, sitten eurooppalaisessa, ja lopulta tie vei mannertenväliseen 4 Steps -hankkeeseen. 

– On haettu kokemukset ensin Suomesta, sitten Euroopasta ja sitten lähdetty Aasiaan, Tuomi summaa.

TAMKin tiimin lisäksi 4 Steps -hankkeeseen osallistuu kaksi yliopistoa Slovakiasta, Vietnamista ja Kambodžasta.

Yhteistyötä tuttujen kumppanien kesken

Tuomen ryhmän vastuulla on ollut hankkeen vetäminen ja kokonaisuuden hallitseminen. Tuomi on itse terveydenhoitaja ja muut tiimissä olevat ovat kätilöitä. Slovenialaisista yliopistoista hankkeessa mukana on ollut niin ikään kätilöitä sekä ICT-osaajia. Slovenialaiset olivat myös mukana aiemmassa Euroopan laajuisessa hankkeessa. Tuomi kertoo, että slovenialaiset ovat ottaneet 4 Steps -hankkeessa paljon vastuuta erityisesti ennen raskautta -aikaan liittyvässä osaamisesta ja opettamisesta. ICT-osaajat ovat sen sijaan kouluttaneet aasialaisia esimerkiksi tietokantojen käyttämisessä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa EU:n rahoittamat hankkeet ovat tärkeitä. 

– Ylipäätään hanketoiminta, se on TAMKille iso kysymys, Tuomi sanoo. 

Hankkeessa mukana oleville tutkijoille kysymys on Tuomen mukaan ennen kaikkea asiantuntijuuden kehittämisestä ja ymmärryksen lisäämisestä.

Rahoituksen hakeminen oli työlästä

Tuomi kertoo, että hankkeeseen mukaan lähtemiseen vaikutti kolme tekijää. Ensimmäinen oli aikaisemmat yhteiset hankkeet. Toinen oli WHO:n näkökulma aikaan ennen raskautta, raskausaikaan, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan. Osaamista ennen raskautta -aikaan ei Suomessakaan ole Tuomen mukaan tarpeeksi. Kolmas tekijä oli Tuomen useiden vuosien kokemukset Aasiassa matkustamisesta: Vietnam, Kambodža ja Laos olivat tulleet tutuiksi jo ennestään.

– Luulimme, että ymmärrämme niitä maita, mutta se oli kyllä ihan luulo. Kaikki ne luulot ovat karisseet, Tuomi sanoo, kun hanketta on jatkunut jo kolmen vuoden ajan.

Rahoituksenhakuprosessi oli Tuomen mukaan “työläs ja hektinen”. Hän oli vastuussa siitä yhdessä tiimiin kuuluvan Anne-Mari Äimälän kanssa, ja he saivat hakemiseen neuvoja TAMKin taloushallinnosta.

– Olimme tutustuneet niihin maihin hyvin paljon ja tiesimme ja ymmärsimme etukäteen kätilökoulutuksen ja kätilötyön problematiikkaa. Koulu (TAMK) tuki sen verran, että se maksoi meidät käymään näissä kaikissa yliopistoissa etukäteen: sopimaan niiden kanssa, tutustumaan niiden koulutustarjontaan, sairaaloihin ja kätilötyöhön.

Tutustumiskierroksellaan Aasiassa Tuomi ja Äimälä viipyivät noin kolme viikkoa.

Hanke jatkuu vielä vuoden

Hankkeen aloitusseminaari pidettiin Suomessa, jolloin keskusteltiin hankkeen tavoitteista, laadunarviointikriteereistä ja muista hankkeen aloittamisen kannalta olennaisista asioista. Tämän jälkeen ensimmäinen työpaja pidettiin Ho Chi Minh Cityssa 2020 helmikuussa. Se oli Tuomen mukaan onnistunut ja aasialaiskollegat olivat siitä innoissaan.

Ho Chi Minh Cityn opettajille opetettiin erikseen myös pedagogiikkaa ja tutkimusmenetelmiä, myös ICT-koulutus järjestettiin. Noin kolmen viikon jälkeen Tuomen tiimi palasi Suomeen ja maailma sulkeutui koronapandemian vuoksi. Pandemian takia hanke sai yhden vuoden lisäaikaa.

2022 hankkeeseen osallistuneet ovat tavanneet online-kokouksissa. Kesäkuun alussa Tuomen tiimi teki hallinnollisen käynnin kaikissa yliopistoissa. Kambodžassa he vetivät pedagogisia ja tutkimuskoulutuksia. Elokuussa pidettiin myös kätilötyön työpaja, joka oli jälleen menestys. Tiimi on käynyt kokoustamassa myös Sloveniassa. Marraskuun 2022 aikana Vietnamissa suoritetaan vielä yksi peruskoulutus ja keväällä 2023 kaksi työpajaa, toinen Vietnamissa ja toinen Kambodžassa.

Millaisia toimintaympäristöjä Kambodža ja Vietnam ovat hankkeen kannalta olleet?

– Sillä tavalla kiitollisia ympäristöjä, että koska meidän kohderyhmämme on kätilötyön opettajat, emme ole lähteneet viemään tieteellistä paatosta, vaan käytännön pedagogiikkaa, Tuomi sanoo.

Hankkeen toteuttaminen Vietnamissa ja Kambodžassa on ollut Tuomen mukaan palkitsevaa myös siksi, että hankkeessa on opetettu myös tutkimustaitoja, joita opetustyössä voi hyödyntää, sillä maissa ei ole erillistä opettajakoulutusta terveydenhuollon opettajille.

Ongelmana on Tuomen mukaan ollut korruptio ja kielitaito. Tuomi sanoo, ettei aasialaiskoulujen opettajista kovinkaan moni puhu englantia, minkä vuoksi aineistoja on täytynyt kääntää khmerin ja vietnamin kielille. Myös kulttuurieroja eurooppalaisten ja aasialaisten välillä on ilmennyt. Nämä näkyvät Tuomen mukaan esimerkiksi kohteliaisuustavoissa ja siinä, miten asioista sanotaan.

Kulttuuritietoisuutta ja pedagogisia taitoja

Tuomi sanoo, että yksi tärkeimmistä asioista, joita hankkeesta on tiimille tähän mennessä jäänyt, on kulttuuritietoisuus. Hänen mukaansa kätilötyön opettaminen Aasiassa on myös vahvistanut tiimissä olleiden kätilöiden identiteettiä. Kambodžalais- ja vietnamilaiskumppaneille tulee jäämään hankkeesta käteen Tuomen arvion mukaan muun muassa uusia pedagogisia taitoja.

– Se on ollut hyvin konkreettista.

Tuomen tiimillä on ollut ideoita vastaavan hankkeen toteuttamisesta myös muualla, esimerkiksi Afrikassa. Myös Kambodžan oppilaitoksista molemmat haluaisivat Tuomen mukaan lisää vastaavia hankkeita – 4 Steps oli ensimmäinen hanke, jossa ne olivat mukana.

Mitä onnistunut hanke edellyttää?

– Ennen kuin alkaa edes hakemaan, kannattaa pohtia, kuinka paljon sietää epäonnistumista, Tuomi toteaa.

Hänen mukaansa on myös syytä pohtia, kuinka paljon sietää epämääräisyyttä. Hankkeen aikana asiat eivät välttämättä suju kuten itse on ajatellut niiden sujuvan.

– Sitä kannattaa ajatella henkilökohtaisesti.

Kun rahoitushakemusta aletaan kirjoittaa, on prosessissa Tuomen mukaan syytä olla mukana henkilö, jolla on aiempaa kokemusta hakemusten tekemisestä.

– Hän tietää, mitkä arviointikriteerit ovat loppuvaiheessa, eli silloin, kun täytyy tehdä loppupaperi. Kun hakemus osataan tehdä loppupaperin mukaan, pystyy myös hanketta viemään hyvin eteenpäin.

Kansainvälisiin hankkeisiin kannattaa muutenkin lähteä vasta, kun aihepiiriin liittyvää kokemusta on riittävästi.

– Omassa tiimissä täytyy kaikkien olla asiantuntijoita siinä aiheessa, jossa ollaan. Toki menemme kaikki opettelemaan enemmän tai vähemmän. Siinä vaiheessa, kun alkeet eivät ole vielä hallussa, ei kannata lähteä hankkeeseen. Kannattaa ensin tehdä jokin suomalainen hanke ja opetella ne asiat, Tuomi sanoo.

Lähtisittekö tähän hankkeeseen uudestaan mukaan?

– Mieluusti lähtisin, mutta tekisin monia asioita eri tavalla.

 

Jouni Tuomen vinkit hankevalmistelijoille

1. Kannattaa jo alussa pohtia, miten kestää epävarmuutta ja epämääräisyyttä.
2. Oman tiimin jäsenten tulee olla asiantuntijoita aihepiirissä, joka hankkeeseen liittyy.
3. Hankkeen aikana täytyy olla varma siitä, mitä kirjoittaa. – Kaikki, mikä on mustaa valkoisella, siihen vedotaan enemmän tai vähemmän.

 

4 Steps for Healthy Babies, Healthy Families, Healthy Nations: Vietnam and Cambodia

Rahoitusohjelma: Erasmus +

Hankkeen saama EU-rahoitus: 854 114 €

Toteuttamisaika: 15.11.2019–14.11.2023

Pääkoordinaattori: Tampereen ammattikorkeakoulu

Muut kumppanit: University of Primorska, Faculty of Health Sciences; University of Ljubljana; University of Medicine and Pharmacy at Ho Chi Minh City; Namdinh University of Nursing; The University of Health Sciences of Cambodia, Health Science Institute of Royal Cambodian Armed Forces

Hankkeen nettisivut: 4 Steps