Transforming Transport

Transforming Transport on EU-rahoituksella edistetty    hanke, jonka pääasiallinen tarkoitus oli hyödyntää big dataa liikennetiedon tuottamisessa ja analysoinnissa kustannustehokkaasti. Hanke oli varsin laaja – hankekonsortioon kuului 48 organisaatiota yhdeksästä eri valtiosta. Partnerit ovat alansa huippuja niin liikenteen, logistiikan kuin informaatioteknologian saralla. Tampereen kaupunki oli yksi partnereista. Kaupungin pääpaino hankkeessa oli erityisesti kaupunkiliikenne sekä Urban Integrated Mobility -pilotin vetäminen.

Tampereen kaupungin älyliikenteen sekä liikennehallinnan parissa työskentelevä Mika Kulmala veti hanketta kaupungin suunnalta. ”Transforming Transport -hankkeessa oli paitsi monta partneria mukana, myös todella suuri budjetti. Hanke kattoi oikeastaan kaikki liikennemuodot”, Kulmala kertoo ja jatkaa ”Ajatus oli big datan hyödyntäminen liikennetiedon tuottamisessa ja analysoinnissa kustannustehokkaasti. Kysymys oli ennen kaikkea siitä, miten big dataa pystyttäisiin valjastamaan ja miten saataisiin lisättyä tehokkuutta ja turvallisuutta sen avulla. Se oli pääpointti.”

Hankkeessa kartoitettiin myös laajemmin datan yleishyödyntämistä. Oleellinen näkökulma oli yhdistää yrityssektorin hyödyntämää dataa julkisen sektorin dataan. Näin ollen yleisenä teemana hankkeessa oli vahvasti myös public-private-partnership -ajattelu, Kulmala esittää. Tampereen kaupungin vetämässä pilotissa, Urban Integrated Mobilityssä, yhdistyi myös ajatus monenlaisen datan yhteishyödyntämisestä.

Kuva: https://transformingtransport.eu/impact/photos

”Tarkoitus oli selvittää, miten pystymme seulomaan olemassa olevista datalähteistä olennaiset tiedot, ja millaisia uusia datalähteitä on tarkoituksenmukaista kehittää. Esimerkiksi datan keräys paikkatietoon perustuen oli meille suhteellisen uusi lähestymistapa”, Kulmala kertoo pilotista. Konkreettisesti pilotissa oli kyse liikenneinformaation tietolähteiden ja informaatiopalveluiden kehittämisestä niin, että ne olisivat mahdollisimman kestäviä. ”Tietolähteiden ja -palvelujen kanssa oli tärkeää, että ne toteuttaisivat hankkeen tarkoitusta. Samanaikaisesti oli tärkeää, että niillä olisi mahdollisuus jäädä elämään hankkeen jälkeenkin – ettei rakenneta sellaisia systeemejä, joita kaupungin tulee jatkossa ylläpitää. Tarkoituksena oli, että systeemeillä olisi elinkaari, jonka aikana järjestelmillä olisi myös muita käyttäjiä”, Kulmala täsmentää.

Datan kerääminen, uudet tietolähteet, sosiaalisesta mediasta tiedon etsiminen ja sen joukkoistaminen sekä kuvatulkinta olivat pilotin keskiössä. Hankkeessa oli Tampereelta mukana kaupungin lisäksi yrityksiä. Tampereen konsortion vetovastuu oli VTT:llä. ”VTT teki paljon tutkimusta ja kuvatulkintaa liikennekameroista. Tämän lisäksi mukana oli Citylogistiikka -pilotti, jota veti Mattersoft Oy. Infotripla Oy puolestaan teki datan keruuta, sen joukkoistamista, erilaisten datojen yhdistämistä ja integrointia. Taipale Telematics Oy toi hankkeeseen anturitiedon ja sen hyödyntämisen – anturit olivat raskaan liikenteen ajoneuvoissa”, Kulmala kertoo.

Tärkeää hankkeessa ja pilotissa oli alusta asti se, että kaupunki kykenee toteuttamaan omaa strategiaansa samanaikaisesti, kun yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää omia liiketoimintojaan. Kaupunki oppi hankkeesta paljon myös uutta. ”Esimerkiksi VTT:n tutkimus siitä, miten liikennekameroiden kuvaa pystytään analysoimaan, oli uutta oppia meille kaupungin päähän. Toisaalta uutena oppina oli myös liikennetiedon kerääminen ja reaaliaikatiedon parantaminen uusilla datalähteillä ja datojen integroinnilla. Opimme myös somemaailmasta – somen automatisointi liikenneinformaation tuottamiseen on iso osa hankkeen oppeja”, Kulmala kertoo ja jatkaa ”Näiden oppien kautta tarkoitus on ollut alusta asti rakentaa sellaisia rajapintoja, joiden kautta voimme välittää tietotaitoa myös muualle. Yritämme avata omia datalähteitämme avoimiin rajapintoihin.”

Kuva: https://transformingtransport.eu/impact/photos

Tampereen kaupunki on toiminut jo pitkään aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Kulmalan näkökulmasta onkin oleellista, että kaupungin tavoitteet näkyvät ja kuuluvat myös kansainvälisesti. Yleensä kaupunki on päässyt mukaan hankkeisiin älyliikennesektorilla juurikin verkostojen kautta. ”Meillä on hyvä maine ja hyviä kumppaneita yrityksistä tutkimuslaitoksiin. Tämän kautta meillä on hyvät kontaktit Eurooppaan, ja Tampereen kaupunki tiedetään siellä. Tämän kautta meille tulee kyselyitä, olisimmeko kiinnostuneita lähtemään mukaan erilaisiin EU-hankkeisiin”, Kulmala selventää.

 

Kaupungin näkökulmasta on järkevää miettiä, millaiset resurssit sillä on lähteä tekemään hanketta. Kulmala esittääkin, ettei hän ole koskaan lähtenyt siitä, että kaupunki lähtisi yksin valmistelemaan ja viemään hanketta eteenpäin. Sen sijaan Kulmala uskoo tiedon välittämiseen verkostoille, jotta siellä ollaan tietoisia niistä asioista, joissa voisi olla tekemisen paikka. ”Tiedonvaihto ja -välitys auttaa siihen, että verkostot tietävät meidän tavoitteemme ja tässäkin tapauksessa lähdimme siitä, että kaupungilla on ollut jo pitkään tavoitteena kerätä uusia, kustannustehokkaita datalähteitä niin, että pystymme tuottamaan liikkujille parempia palveluja”, Kulmala kuvailee.

Kulmala linjaa, ettei ole järkevää lähteä hankkeeseen mukaan vain hankkeen vuoksi. Hän esittää, että hankkeessa tulee olla mukana kaupungin intressi, mutta ennen kaikkea yritysten täytyy nähdä hankkeessa mahdollisuuksia omien liiketoimintojensa kehittämiseen. ”Hankkeen tulee mahdollistaa win-win -tilanteita kaikille osapuolille. Kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Kaupunki tuo mukanaan omat näkemyksensä haasteista, ohjauksen sekä tavoitteet” Kulmala kuvailee ja jatkaa ”Kaupungin rooli on siis tavallaan pieni, mutta äärimmäisen tärkeä, sillä EU-hankkeita on vaikeampi saada ilman kaupungin kontribuutiota.”

Tärkeä näkökulma hankemaailmassa on myös se, että hankkeiden tuloksia pystytään laajentamaan hankekonsortion ulkopuolelle. Kulmala esittääkin, että on turhaa rakentaa sellaisia ratkaisuja, jotka eivät olisi skaalattavissa. ”Mikäli EU-rahoituksella haluaa tehdä projekteja, tulee projektien tulosten olla mahdollisimman hyvin monistettavissa myös muille alueille ja kaupungeille. Tämä on myös kaupallisille toimijoille lähtökohta; liiketoimintaa, tuotteita ja palveluja on pystyttävä myymään myös yhden alueen ulkopuolelle”, Kulmala tähdentää.

Kulmala kertoo, että kaupunki on myös oppinut ensimmäisistä hankkeistaan sen, ettei kaikkea työtä kannata haalia itselleen. Niukkojen resurssien ollessa tosiasia erityisesti julkissektorilla, on järkevää jo etukäteen miettiä omaa työpanostaan. ”Kun ei ole valtavaa projektiorganisaatiota, jossa itse tehtäisiin vain hankkeisiin liittyvää työtä, huolehdimme siitä, että ajatukset ja hankkeen toimintatavat kohtaavat”, hän esittää.

Hakemuksen kirjoittaminen ja prosessin aloittaminen vaatii paljon resursseja. Siksi onkin järkevää miettiä jo heti aluksi, kenellä hankekonsortiossa on aikaa ja osaamista kirjoittaa hakemus. ”Se, että kasaa asiat ja kirjoittaa ne sopivan tiiviiksi, on erityisen tärkeää. Oleellisinta on tuoda tekstistä ilmi se uusi ja innovatiivinen asia tai ratkaisu, mitä ollaan tekemässä. Uutuusarvo ja elinkaariajattelu tulee kirkastaa hakemuksessa samalla, kun siinä on huomioitava myös niin sanottu EU-kieli”, Kulmala alleviivaa.

Kuva: https://transformingtransport.eu/impact/photos

Hakemusten läpimenoprosentti kokonaisuudessaan on suhteellisen alhainen. Tämä kuvastaa aktiivisuutta siitä, kuinka paljon hyviä hakemuksia pystytään tuottamaan. Kulmala painottaa kuitenkin, että läpimenemätönkin hakemus tai projekti on usein synnyttänyt myöhemmässä vaiheessa joitakin uusia aihioita – esimerkiksi jatkojalostamista seuraavalle rahoituskierrokselle, rahoituksen hakemista muusta ohjelmasta tai vallan muuta yhteistyötä. ”Vaikka hakemus ei menisi EU-hankkeena läpi, silti siitä voi syntyä muuten todella hyviä juttuja. Tämä on tärkeä näkökulma. EU-rahoitusta ei voi saada jos sitä ei hae, ja valitettavasti onnistumisprosentti on alhainen – mutta hakemukset silti synnyttävät usein muuta hyvää”, hän alleviivaa.

 

Vinkit hankevalmistelijoille:

  1. Omat tavoitteet tulee viedä alusta saakka kirkkaasti hankekonsortiolle tiedoksi ja pitää niistä kiinni.
  2. Resursointi kannattaa miettiä kuntoon jo etukäteen, ettei haali itselleen liian suurta työmäärää suhteessa resursseihin.
  3. Konsortiossa kannattaa heti alussa miettiä, kuka kirjoittaa hakemuksen. Kirjoittajalla kannattaa olla kokemusta, jotta hakemus on arvioitsijoiden näkökulmasta mahdollisimman vakuuttava.

 

Rahoitusohjelma: Horisontti 2020 (Teollisuuden johtoasema)

Kokonaisbudjetti: 18 703 369,39 €

EU-budjetti: 14 631 935,45 €

Tampereen kaupungin EU-kontribuutio: 117 767,50 €

Toteuttamisaika: tammikuu 2017 – heinäkuu 2019

Pääkoordinaattori: INDRA SISTEMAS SA (Espanja)

Hankkeen kotisivut.