EduMAP


 

Aikuiskoulutus ehkäisemässä nuorten aikuisten syrjäytymistä


Nuorten aikuisten syrjäytymisestä on viime vuosina puhuttu paljon. Ongelma on tunnistettu niin Suomessa kuin myös EU:n tasolla. Etenkin nuorten aikuisten kohdalla kehityssuunta on ollut huolestuttava. Tampereen yliopiston koordinoima Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship -hanke (EduMAP) pyrki pureutumaan aikuiskoulutuksen näkökulmasta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kohtaamiin haasteisiin. Hankkeessa haluttiin selvittää miten aikuiskoulutus tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset, ja mikä aikuiskoulutuksen rooli on haavoittuvaisten nuorten aikuisten syrjäytymisen estämisessä.

EduMAP-hankkeelle myönnettiin rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta lähes 2,5 miljoonaa euroa. Ajatus EduMAP-hankkeesta tuli yhtäältä Horisontti 2020 -ohjelmassa auki olleesta elinikäiseen oppimiseen keskittyvästä hausta, sekä toisaalta tutkijoiden omasta mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Hankkeessa haluttiin löytää vastauksia siihen millaista politiikkaa ja minkälaisia käytäntöjä tarvitaan aikuiskoulutuksen kentälle, jotta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset saadaan aktiivisen kansalaisuuden ja koulutuksen piiriin.

Yhtenä konkreettisena tavoitteena oli löytää aikuiskoulutuksen hyviä käytäntöjä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten saamiseksi aktiivisen kansalaisuuden piiriin. Tavoitteena oli pystyä tunnistamaan nämä käytännöt ja jakamaan niitä muille. Hyviä käytäntöjä aikuiskoulutuksen käytöstä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kannustamiseen aktiivisen kansalaisuuden pariin löytyikin useista Euroopan maista. Yksi tärkein ja monia käytäntöjä yhdistävä tekijä oli monitasoinen yhteistyö eri tahojen välillä.

Tampereen yliopisto toimi hankkeessa koordinaattorin roolissa. Hankkeessa oli tämän lisäksi seitsemän kumppania eri puolilta Eurooppaa, sekä yksi Turkista. Rooli koordinaattorina voi olla haastava, kertoo apulaisprofessori Hanna Toiviainen, EduMAP-hankkeen koordinaattori Tampereen yliopistosta. Oikeanlaisten kumppanien löytäminen on hänen mukaansa onnistuneen hankkeen kannalta erittäin tärkeää. Samoilla linjoilla Toiviaisen kanssa on hankkeen projektipäällikkö Jaakko Hyytiä Tampereen yliopistosta. Hankkeita valmisteltaessa luotettavien kumppaniorganisaatioiden valitsemiseen kannattaa kiinnittää tarkoin huomiota. Hankkeen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että luottamus kumppaneihin on korkealla. Tässä koordinoivalla organisaatiolla on tietenkin suuri rooli. EduMAP-hankkeessa päädyttiin sellaisiin kumppaneihin, joilla on jo taustalla vahvaa osaamista ja tietotaitoa aikuiskoulutuksesta.

Koordinaattorin roolissa on tärkeää ymmärtää, että jokaisella kumppanilla on jossain määrin oma tapansa työskennellä. Tästä syystä on hyvä, että hankkeen etenemiselle, ja toteutukselle asetetaan tiukat ohjeet ja raamit koordinaattorin puolesta. Vaikka tiukkojen raamien asettaminen saattaa vaikuttaa mutkikkaalta, niiden avulla kuitenkin voidaan varmistaa, että lopputulos on laadukasta ja yhtenäistä. Sekä Hyytiä että Toiviainen ovat samaa mieltä siitä, että konflikteja tulee väistämättä, mutta varmistamalla avoimen kommunikointiympäristön niistä päästään yli.

Toteuttamisvaiheessa hanke jaettiin työpaketteihin, jotta kokonaisuuden hallitseminen olisi helpompaa. Hanke pyrittiin pilkkomaan pienempiin asiakokonaisuuksin, jotka voitiin edelleen jakaa erityisosaamisen mukaan eri toimijoille ratkottavaksi, kertoo Hyytiä. Hankkeen jakaminen työpaketteihin toimikin hyvin. Vaikka yksittäinen kumppani olikin vuorollaan vastuussa yhdestä työpaketista, täytyy kuitenkin muistaa, että työpaketeissa on aina tarvittu lähes kaikkien osallistujien panosta, eli loppujen lopuksi työpaketit toteutettiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa, Toiviainen jatkaa.

EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttamien eroaa muista hankkeista, joissa Toiviainen on ollut aiemmin mukana. Esimerkiksi hankkeen etenemisen seuranta on EU-tasolla paljon tiukempaa ja hankkeen etenemisestä on raportoitava tarkkaan, kertoo Toiviainen. Hyytiä on samaa mieltä, raportoinnin suhde muuhun työmäärään on aika suuri. Myös kulttuuriset erot saattavat olla huomattavia kansainvälisessä hankkeessa. Hyytiä huomauttaakin, että etenkin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna EU-hankkeiden tiukka kontrolli saattaa aluksi tuntua hieman erikoiselta, sillä Suomessa tutkimuskulttuuri ja projektityöskentelemisen ilmapiiri on vapaampi.

EduMAP-hanke päättyi tammikuussa 2019 ja kolmevuotinen rupeama on nyt takana. Sekä Hyytiä että Toiviainen ovat iloisia onnistuneen hankkeen läpivientiin. He kokevat olleensa onnekkaita kumppaneiden suhteen, ja molemmat vaikuttavat tyytyväisiltä hankkeen lopputuloksiin. Toiviainen myös vakuuttaa, että lähtisi uudelleenkin hankevetäjäksi, jos onnistuisi löytämään yhtä hyvät yhteistyökumppanit kuin EduMAP-hankkeessa oli.

Vinkit hankevalmistelijoille

  • Valitse kumppanit huolellisesti ja varmista, että luotat kaikkiin kumppaneihin ja että jokainen on sitoutunut hankkeeseen

  • Ole intohimoinen hankkeestasi sekä valmis tekemään töitä sen eteen

  • Koordinaattorina pidä tiukka ote, mutta samalla varmista avoin kommunikaatioilmapiiri ja jaa vastuuta


EduMAP – Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship
Rahoitusohjelma: Horisontti 2020 (YOUNG-3-2015 – Lifelong learning for young adults: better policies for growth and inclusion in Europe)
Hanketyyppi: RIA – Research and Innovation action
Hankkeen kokonaisbudjetti: 2 498 112,50 euroa (EU-rahoituksen osuus 2 498 112,50 e, 100 %)
Tampereen yliopiston saama osuus: 194 173,75 euroa
Toteuttamisaika: Helmikuu 2016 – tammikuu 2019
Partnerikokoonpano: 8 partneria, 7 maasta
Pääkoordinaattori: Tampereen yliopisto
Hankkeen kotisivut