EduEnvi

Kumppanit Venäjältä, Kazakstanista, Espanjasta ja Tanskasta kick offissa TAMKissa tammikuussa 2018. Kuva: Kukka-Maaria Korko, TAMK

EduEnvi on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on modernisoida ja kansainvälistää Kazakstanin ja Venäjän korkeakoulutusta kestävässä jätehuollossa. EduEnvi on rakennettu todellisen tarpeen pohjalle, ja sillä tuetaan paikallisen henkilöstön kapasiteetin vahvistamista jätehuollon koulutuksen kehittämisessä. Kumppanimaat ovat Venäjä ja Kazakstan, joiden lisäksi hankkeessa on mukana eurooppalaisia yliopistoja. Hankkeen projektipäällikkönä toimii TAMKin TKI-palveluiden Ella Kallio, ja TAMKista mukana projektia on tekemässä asiantunteva tiimi; Eveliina Asikainen, Sisko Mällinen, Julia Sergeeva, Jarmo Vihmalaakso ja Katja Grip.

EduEnvin tarkoituksen toteuttamiseksi hankkeessa kasvatetaan paikallisen akateemisen henkilöstön kapasiteettia. Henkilöstö osallistuu kestävän jätehuollon opetuksen rakentamiseen viimeisimpien pedagogisten lähtökohtien mukaan. ”Venäjällä ja Kazakstanissa on suuri tarve kestävän jätehuollon kehittämiselle, ja erityisesti työelämän tarpeita vastaavalle koulutukselle tällä alueella. Tarve on siis suuri. Jos jollain, niin koulutuksella pystytään vaikuttamaan siihen, että ihmisten tietämys näistä teemoista kasvaa. Tietoisuutta voi viedä myös yritysmaailmaan ja kaikille toimialoille”, Kallio toteaa.

Hankkeessa on rakennettu kahdeksan erilaista oppimismoduulia kestävän jätehuollon ympärille, jotka pilotoidaan syksyllä 2019. Kurssit muodostavat 60 opintopisteen kokonaisuuden, josta toivotaan tulevaisuudessa omaa maisteriohjelmaa. ”Nämä ovat verkkokursseja, ja kumppaneillemme opettajina tämä on ensimmäinen kerta, kun osallistuvat verkkokurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tätä prosessia tuemme ja olemme järjestäneet heille erilaisia työpajoja. Esimerkiksi yksi workshop on järjestetty Tampereella, jossa kumppaniyliopistojen väki harjoitteli erilaisten e-oppimisen työkalujen hyödyntämistä ja lisäksi käytiin läpi, miten e-kurssi rakennetaan”, Kallio kertoo.

 

Muita hankkeen tuotoksia ovat työpajat ja webinaarit, kestävän jätehuollon opetussuunnitelman suunnittelu sekä innovaatio- ja yrittäjyyden oppiminen korkeakoulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä. Jo tähän mennessä hankkeen tuotoksista on saatu positiivista palautetta. Keskeinen toiminta-ajatus hankkeessa on learning by doing. Tavoitteena on, että tietotaito uudenlaisesta pedagogiikasta leviäisi. Kallio esittääkin, että ei tarvitse välttämättä olla vain kestävän jätehuollon asiantuntija, vaan minkä tahansa aineen opettaja on tervetullut tulemaan kuulemaan ja oppimaan. Tämän kautta on mahdollista laajemminkin levittää tietotaitoa, ja saada muitakin osapuolia mukaan.

Sisko Mällinen (TAMK) workshopissa kazakstanilaisten (Al-Farabi Kazakh National University) kanssa lokakuu 2018. Kuva: Ella Kallio, TAMK

Yhteistyökumppaneita hankkeessa on kolme yliopistoa Venäjältä, kolme yliopistoa Kazakstanista sekä Kazakstanin opetusministeriö. Euroopasta yhteistyössä ovat yliopistot Espanjasta ja Tanskasta. Tampereen Ammattikorkeakoulun rooli koordinaattorin lisäksi on jakaa tietotaitoa e-opetuksen pedagogiikasta ja työkaluista. Kallio toteaakin, että kapasiteetin vahvistamishankkeet ovat todella isoja projekteja, joissa on tärkeää, että mukana on hyvä porukka ja että yhteistyö sujuu hyvin. ”Kaikki tuovat oman osansa. Paljolti koordinaattorina työskentely on ryhmän vetämistä; on tärkeää, että kaikki tietävät missä mennään ja mitä tulisi tehdä seuraavaksi. Paljon saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, ja kohdata erilaisia kulttuureja.”

Erilaiset yhteistyökumppanit ovat olleet hankkeen käynnistysvaiheessa tarpeen. Kallio kertoo, että EduEnvi on lähtenyt liikkeelle siitä, että TAMK on tehnyt pitkään yhteistyötä Pietarin ITMO-yliopiston kanssa, joka on keskeisin kumppani hankkeessa. Tämän lisäksi espanjalaisten ja tanskalaisten kanssa on aikaisempaa yhteistyötä. Idea, ja sitä myötä myös hankehakemuksen työstäminen, jalostui tämän pohjalta.

Kallio korostaa myös sitä, että erityisesti kapasiteetin vahvistamisen hankkeissa on tarkoituksenmukaista, että yhteistyötahot ovat erilaisia. ”Tiettyjen päätekijöiden olisi hyvä olla selvillä niin, että heillä on kykyä vetää hanketta eteenpäin. Kapasiteetin vahvistamishankkeissa on myös hyvä, että partnerit ovat kehityksessä eri vaiheissa ja ottaa mukaan erilaisia tekijöitä, sillä tarkoitus on, että kumppanimaissa kapasiteetti vahvistuu kaikessa muodossaan.” Kallio painottaa, että hakuvaiheessa kannattaa miettiä, keitä kumppanimaat ovat – miten pystytään tarjoamaan vertaistukea ja vetämään myös muita kumppaneita kehityksen aaltoon mukaan. Näin parannetaan hankkeen vaikuttavuutta, Kallio toteaa.

Rahoitusta hakiessa kaikkein tärkeintä on Kallion mukaan lähteä liikkeelle siitä, että konsortion kanssa mietitään, mikä on se tarve, johon hankkeella lähdetään vastaamaan ja hakemaan ratkaisua. Kun se on saatu kirkastettua hyvin, on ensiarvoisen tärkeää miettiä myös käytännön toteuttaminen kuntoon. Käytännön toteutuksen suunnitelma, implementation of the project, tulee olla selkeä. ”Hankkeissa on todella tärkeää miettiä, mikä on kunkin kumppanin vastuu. Koordinaattorilla on vastuu viedä projektia eteenpäin, mutta todella tärkeää on muistaa, että vastuu jaetaan konsortion kesken. Kumppanimaiden tulee myös saada merkittävät roolit, jotta niiden kapasiteetti aidosti vahvistuu hankkeen myötä”, Kallio jatkaa.

EduEnvin EU-rahoitusbudjetti on vähän vajaa miljoona euroa. EduEnvissä budjetista osa käytetään esimerkiksi suoraan laitehankintoihin, joita ovat esimerkiksi e-oppimisen laitteita, joilla nauhoitetaan ja videoidaan opetusta. Lisäksi panostusta suunnataan esimerkiksi siihen, että paikallisella henkilöstölle opetetaan englantia. Tämä edesauttaa kumppanimaiden kansainvälistymistä entisestään. EU-rahoitus on iso siivu hankkeen budjettia, mutta kumppanimaat laittavat myös omaa rahallista panostaan hankkeeseen. ”Projektit ovat antoisia, mutta myös ottavat oman osansa ajallisista ja rahallisista resursseista”, Kallio kertoo.

EduEnvin tutkimukselle on tarkoitus tehdä myös jatkoa. ”On mielekästä tutkia, miten tilannekuva on muuttunut projektin alusta. Paikallinen henkilöstö on käynyt ison prosessin läpi, kun ovat oikeasti suunnitelleet uudenlaisen kurssikokonaisuuden ja toteuttavat sitä”, Kallio kertoo. Keväällä 2020 opiskelijoille, opettajille sekä muille kumppaneille tehdään palautekysely, jonka pohjalta analysoidaan, miten hankkeessa on onnistuttu. Tulokset jaetaan erilaisissa muodoissa, ja niitä pystyykin seuraamaan hankkeen kotisivuilta.

Vinkkejä hankevalmistelijoille:

  1. Projekti on aina rakennettava todellisen tarpeen pohjalle. Tämä tarve on hyvä selkeyttää projektin alusta saakka.
  2. Koko prosessin ajan kannattaa pitää mielessä, että projektin tulosten tulee olla kestäviä ja vaikuttavia.
  3. Käytännön projektin toteutussuunnitelman tulee olla sellainen, että se on mahdollista toteuttaa valitun konsortion kanssa. Tämä helpottaa erityisesti projektin vetäjän työtä.

Rahoitusohjelma: ERASMUS+ (Capacity building in the field of higher education)

EU-rahoitus: 999 895,70 € (100 %)

Toteuttamisaika: lokakuu 2017 – lokakuu 2020

Pääkoordinaattori: Ella Kallio, projektipäällikkö, Tampereen Ammattikorkeakoulu

Hankkeen kotisivut