CIRCuIT – Circular Construction in Regenerative Cities

 

CIRCuIT (Circular Construction in Regenerative Cities) oli Horisontti 2020 -ohjelmalla vuosina 2019-2023 toteutettu kansainvälinen kiertotalouden edistämistä ajanut hanke, jossa tehtiin tutkimusta ja kehitettiin toimintamalleja, jotka voivat parantaa kiertotalouden ratkaisuja rakennetussa ympäristössä. Hankkeessa Kööpenhamina, Hampuri, Lontoo ja Helsingin seutu sekä Vantaan kaupunki pyrkivät edistämään kiertotaloutta kaupungeissa erityisesti rakentamisen kautta. CIRCuIT:n pääkoordinaattorina toimi Kööpenhaminan kaupunki ja Tampereen yliopisto toimi hankkeessa Helsingin seudun sekä Vantaan kaupungin tutkimuskumppanina.

Tampereen yliopiston tenure track-professori Satu Huuhka rakennetun ympäristön tiedekunnasta johti CIRCuIT-hankkeessa työpakettia korjausrakentamiseen eli kokonaisten rakennusten uudelleenkäyttöön liittyen. Hanke koostui tämän lisäksi kahdesta muusta ydintyöpaketista: Rakennusosien uudelleenkäyttö tai kierrätys sekä uusien rakennusten suunnitteleminen kiertotalouden mukaisiksi. Lisäksi hankkeessa oli neljäs työpaketti, jossa kaupunkiympäristöä tarkastellaan urbaanina kaivoksena, josta voidaan hyödyntää useita materiaaleja, Huuhka kertoo.

CIRCuIT:ssa keskeistä oli kiertotalousrakentamisen ratkaisujen demonstrointi hankkeeseen osallistuvissa kaupunkiklustereissa. ”Meillä toimi se yhteistyö todella hyvin täällä Suomen kaupunkiklusterin sisällä, se oli sellaista hyvin välitöntä” Huuhka kuvailee. Haasteita hankkeen etenemiseen aiheutti lähinnä yhteistyötoimijoiden määrä ja eri yksiköiden välinen viestintä. Koordinaattorit olettivat toisinaan, että työpakettien vetäjät ohjaavat yksityiskohtaisesti myös kaupunkiklusterin muita yhteistyökumppaneita, joka johti välillä väärinymmärryksiin ennen kuin asiat ehdittiin puhua selväksi, Huuhka kertoo. Klusterirakenne toimi Huuhkan mukaan kuitenkin pääasiallisesti hyvin silloin, kun kaupunkiklusterin vetäjä ohjasi toimintaa ja oli hakenut hankkeeseen oikeat yhteistyökumppanit, joilta löytyi haluttu osaaminen ja selkeä rooli klusterissa.

Kaupunkiklusterit toimivat tutkimustyössä ja käytännön tasolla itsenäisesti, mutta kommunikaatiokanavat pidettiin hankkeen läpi auki ja dialogia käytiin eri työpakettien tiimoilta. ”Haettiin sellaista yhteistä ymmärrystä ja uskon, että se oli todella hyödyllistä erilaisten näkökulmien avaamisen mielessä” kertoo Huuhka.

Huuhkalle CIRCuIT mahdollisti siirtymisen opetustyöstä takaisin tutkimustyöhön. Hanke toimi alkusysäyksenä Huuhkan nykyisen tutkimusryhmän ReCET:n perustamiselle. ”Se tavallaan mahdollisti sen, että alettiin kasvaa ryhmänä ja osaamista alkoi muodostua” Huuhka avaa. ”Sitä osaamista on nyt voitu siirtää eteenpäin seuraavaan hankkeeseen”. Monet tutkijat ovat jatkaneet CIRCuIT-hankkeen jälkeen jatkohanke ReCreate:n parissa, joka myös käsittelee rakentamisen kiertotalouden teemoja. (Tähän hyperlinkki ReCreate-OHA:aan) CIRCuIT:n parissa tehdyn tutkimustyön pohjalta on valmistumassa myös muun muassa kaksi väitöskirjaa.

Hankkeen kautta on ollut myös mahdollista luoda kontakteja mahdollista tulevaa yhteistyötä varten. ReCET:llä löytyy kontakteja hankkeen myötä kolmesta eri maasta. ”Onhan se ihan selvää, että tällaisen hankkeen kautta omaa verkostoa saa laajennettua ihan valtavasti” Huuhka sanoo. Vaikka yhteistyötoiminta ei vielä ole konkretisoitunut, Huuhka uskoo, että tätä verkostoa tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa tavalla tai toisella.

Huuhka korostaa myös, että vaikka monille hankekumppaneille työ päättyy hankkeen päättyessä, tutkimuslaitosten osalta se voi jatkua vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana tehdyn tutkimuksen perusteella laadittujen tutkimusartikkelien julkaisu ei tapahdu välittömästi. Nelivuotinen hanke voi olla lopulta melko lyhyt aika tutkimusartikkeleille kulkea julkaisuprosessin läpi. ”Tutkijana kannattaa varautua siihen, että se työ jatkuu vielä hankkeen jälkeenkin.”

 

Onnistuneen hankkeen ainekset

Huuhka nostaa esille rahoitusinstrumentin tuntemisen tärkeänä seikkana menestyksekkäälle hankkeelle. Instrumentin tuntemus auttaa saamaan kokonaislaatuisemman kuvan hankkeen vaatimuksista ja ymmärtämään, mikä on tarpeellista tehdä, Huuhka kertoo.

Myös hyvä ennakkosuunnittelu edistää hankkeen etenemistä. Kun ennakkosuunnittelu on toimitettu huolellisesti, pääsee työn pariin huomattavasti nopeammin, Huuhka selittää. Päävastuu hankesuunnittelussa on kuitenkin sen pääkoordinaattorilla. ”Yksittäisenä partnerina on aika rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen”

Ennakkosuunnittelun lisäksi sujuva kommunikaatio hankekumppanien välillä vaikuttaa hankkeen edistymiseen. ”Vaikka ennakkosuunnittelu on tärkeää, se ei riitä, että asiat käydään kerran läpi” Huuhka kuvaa. ”Jos on tällaista henkilöiden vaihtuvuutta, niin uudet ihmiset tarvitsee ajaa sisään.”

Kommunikaatio auttaa pitämään hankkeen tavoitteet ja työskentelytavat selkeinä. Eri ihmiset voivat tulkita tutkimussuunnitelmaa eri tavoin, jolloin on tärkeää varmistaa, että kaikki ymmärtävät toisiaan, Huuhka kertoo.

 

Hanke: CIRCuIT – Circular Construction in Regenerative Cities

Rahoitusohjelma: Horisontti Eurooppa

Pääkoordinaattori: Kööpenhamina

Pirkanmaalainen yhteistyökumppani: Tampereen yliopisto 

EU-rahoitusosuus: 9 814 612,50 €

Toteuttamisaika: kesäkuu 2019 – marraskuu 2023

Hankkeen verkkosivut: CIRCuIT