AEGIS – Advanced, Efficient and Green Intermodal System

 

Sisävesi- ja lyhyen matkan alukset sekä niiden satamat ovat tärkeä osa Euroopan liikennejärjestelmää. Kun hiilidioksidipäästöjen ja kuljetusalan saasteiden vähentämisen vaatimukset tiukentuvat, on tärkeää soveltaa autonomista teknologiaa satamien ja laivojen toimintaan. Maantieliikenteen mukavuus ja joustavuus kuitenkin edelleen priorisoidaan usein kestävän kehityksen tavoitteiden yli. Euroopan komissio on valinnut Horisontti 2020-rahoitusohjelmasta osarahoitetun AEGIS-hankkeen osoittamaan, että autonomiset alukset ja automatisaatio satamissa voivat tehdä vesiliikenteestä paljon joustavampaa ja käyttäjäystävällisempää, samalla vähentäen EU:n kuljetussektorin negatiivisia ympäristövaikutuksia. Lyhenne AEGIS tulee termistä ”Advanced, Efficient and Green Intermodal System”.

Cargotec Oyj mahdollistaa edistyneen ja älykkäämmän tavaravirran lastinkäsittelyratkaisuillaan ja -palveluillaan. Cargotecin liiketoiminta-alueet Kalmar, Hiab ja MacGregor ovat omien alojensa pioneereja. Yhtiön toiminta teillä, merillä ja satamissa luo Cargotecille aseman uniikkina toimijana, jolla on optimoitu lähestymistapa lastinkäsittelyyn ja kestävän asiakasarvon tuottamiseen. Cargotec on allekirjoittanut YK:n Business Ambition for 1.5-kampanjan, joka pyrkii päästöjen vähentämisen kautta ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen.

EU tukee Cargotecin tutkimus- ja innovaatioprojekteja, jotka ovat usein liian suuria tai monimutkaisia yksittäisen yhtiön selätettäviksi. Tällöin yhtiö kykenee kehittämään uutta teknologiaa, tuotteita ja palveluita, kehittävää jo olemassa olevaa tuote- ja palveluvalikoimaa, sekä saavuttamaan kilpailuedun.

Cargotecin rooli AEGIS-hankkeessa on johtaa työpakettia, johon Cargotec on kehittänyt edistyneitä, turvallisia, joustavia ja vihreitä automatisoituja terminaalisuunnittelukonsepteja ja skenaarioita, kertoo AEGIS-hanketta Cargotecillä koordinoinut Jagan Gorle. Alan johtavana satama- ja laivarahdinkäsittelijänä Cargotecin fokus on automatisoidussa rahdinkäsittelyssä, johon kuuluu piensatamien rahdinkäsittelyn lisäksi automatisoitua laituri- ja telakkatoimintaa sekä automatisoitua laivojen välistä rahdinsiirtoa.

Hankkeen pääkoordinaattorina toimi norjalainen tutkimusorganisaatio SINTEF. Mukana hankkeessa oli 12 eri rahtiliikenteen, logistiikka-alan ja teknologiateollisuuden toimijaa Suomesta, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta. AEGIS toteutettiin aikavälillä 2020-2023.

 

Hankkeen toteuttaminen

Gorle kertoo Cargotecillä olleen ennestään kokemusta EU-rahoitteisten tki-hankkeiden toteuttamisesta, joka helpotti hankevalmistelua huomattavasti. Cargotec suoritti hakemusprosessin ja valmistelun käyttäen vain yhtiön sisäisiä resursseja.

”EU-projektiehdotukset ovat monimutkaisia. Hakemusprosessi on kompleksi ja kilpailuhenkinen, jonka lisäksi ehdotusten tulee olla korkealaatuisia ollakseen menestyksellisiä. Ehdotuspyynnöt ovat todella spesifisiä ja voivat joskus olla vaikeita tulkita.” Gorle selittää. Hänen mukaansa hanke-ehdotuksen tulee olla hyvin kirjoitettu sekä vakuuttava ja selkeästi demonstroida hankkeen arvoa EU:lle. Horisontti 2020 -hankkeet sisältävät tutkimusinstituutioiden ja yritysten välistä kansainvälistä yhteistyötä. Kumppanien, joilta löytyy tarvittava osaaminen ja resurssit, löytäminen voi joskus osoittautua haasteelliseksi. Ehdotusten lähettämisen aikarajat ovat tiukkoja, joten hakijaorganisaation tulee olla perusteellisesti valmistautunut ehdotuksen valmisteluun, Gorle kuvailee.

Haasteista huolimatta AEGIS-hankkeeseen osallistuneet toimijat olivat huolellisesti valmistautuneet ehdotuspyyntöön vastaamiseen saadakseen tarvittavan rahoituksen hankkeeseen. Hakemusvalmistelu aloitettiin todella aikaisin, sillä sen kirjoittaminen kesti useita kuukausia. Valmistelussa auttoi se, että myös Cargotecin yhteistyökumppaneilla oli tärkeää osaamista ja resursseja hanketta varten, ja monet heistä ovat olleet mukana muissa EU-rahoitteisissa tki-hankkeissa aikaisemmin.

AEGIS oli kolmivuotinen hanke, jota Cargotec koordinoi Pirkanmaalta käsin ja jonka pilotit järjestettiin sen eri liiketoiminta-alueilla. Kalmarissa ja McGregorissa olivat omat hankepäälliköt, jotka koordinoivat heidän osaansa hankkeesta. Yhteensä noin 30 työntekijää muun muassa robotiikan ja automatiikan sekä operaatio- ja ohjelmistokehittämisen alalta olivat mukana työstämässä hanketta.

Gorlen mukaan suurin haaste AEGIS-hankkeen toteuttamisessa oli hankkeen tavoitteiden saavuttaminen ulkoisten tekijöiden, kuten satamaympäristöjen puitteissa ottaen huomioon niiden rajoitteet hankkeen teknologiakehitysetenemissuunnitelman (technology development roadmap) valossa. Myös ulkoisten toimijoiden organisaatiorakenteet aiheuttivat osittain haasteita.

 

Hankkeen jälkeen

Lisääntyvä automaatio laivojen rahdinkäsittelyssä on merkittävä askel kohti merenkulkupainotteisempaa logistiikkaketjua Euroopan rahdinkuljetuksessa. Cargotec uskoo heidän osallisuutensa AEGIS-hankkeessa edistävän strategista aloitekykyä automatisoituun kuljetustoimintaan. Hankkeessa on onnistuttu yhdessä asiakkaiden kanssa löytämään yhteistä kosketuspintaa sekä laajempaa ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja haasteista, mutta myös siitä miten näitä haasteita ja tavoitteita tulisi lähestyä.

Cargotec on onnistunut AEGIS-hankkeen kautta luomaan kontakteja niin logistiikka- ja kuljetusalalla kuin myös akateemisessa maailmassa. Gorle nostaa esille erityisesti yhteistyön Sintefin kanssa tärkeänä tulevaa yhteistoimintaa ajatellen. Cargotec ja SINTEF pyrkivät edistämään alansa teknologiakehitystä ja pilotointia yhdessä myös jatkossa. Uusia kontakteja on löytynyt AEGIS:n myötä myös Aalborgin ja DTU:n (Technical University of Denmark) yliopistoista. Myös satamayhteistyö pilottien järjestämiseen eurooppalaisissa satamissa jatkuu tulevaisuudessa hankkeen päättymisestä huolimatta.

Gorle on ollut tyytyväinen EU-tason yhteistyöhön ja Horisontti 2020 -ohjelman (nykyisellä ohjelmakaudella Horisontti Eurooppa) luomaan kehykseen yhteistyölle. ”EU on sitoutunut rajat ylittävään yhteistyöhön, ja sen rahoitusohjelmat ovat suunniteltu rohkaisemaan tällaista toimintaa”, Gorle kertoo. Horisontti 2020 vaati hankkeen sisältävän yhteistyökumppaneita ainakin kolmesta eri EU-valtiosta. ”Tämä on suunniteltu edistämään tiedon ja resurssien jakamista sekä auttamaan Cargotecin kaltaisia yhtiöitä kehittämään uusia tuotteita ja palveluja, jotka voivat hyödyttää koko Eurooppaa”, kuvailee Gorle. Gorle uskoo eurooppalaisen yhteistyön AEGIS:n kaltaisissa hankkeissa auttavan yhtiöitä löytämään uusia resursseja ja osaamista, pääsyn uusille markkinoille, lisäävän innovaatiota sekä talouskasvua, sekä luomaan uusia työpaikkoja.

Gorle kertoo, että lähtisi hankkeeseen mukaan uudestaan, mikäli mahdollisuus tulisi. ”AEGIS on hyvä ja menestyksekäs hanke, mutta en sanoisi, että olemme matkalla Eldoradoon. On vielä paljon tehtävää.” Gorlen mukaan automatisoidut järjestelmät vaativat vielä paljon kehittämistä ja pilotointia tulevaisuudessa.

 

Neuvoja EU-rahoitteista hanketta suunnitteleville tahoille

Gorle neuvoo muita EU-rahoituksen hakemista harkitsevia toimijoita löytämään itselleen sopivan rahoitusohjelman. EU:lla on lukuisia rahoitusohjelmia ja -välineitä joista löytää omalle hankkeelle sopivin. ”Lukekaa ehdotuspyyntö tarkasti ja varmistakaa, että ymmärrätte sen vaatimukset ja sen että ohjelma sopii myös omiin tavoitteisiinne hankkeelle” Gorle selittää. Hän korostaa myös hanke-ehdotuksen huolellisen laatimisen tärkeyttä. Ehdotuksen tulisi olla hyvin kirjoitettu ja helposti ymmärrettävä. ”Sen tulisi määritellä ongelma, jota hanke lähtee ratkomaan sekä ehdottamanne ratkaisu tähän ongelmaan. Ehdotuksen tulisi lisäksi demonstroida sen EU:lle tuomaa arvoa.” Gorle huomauttaa myös, että mikäli kyseessä on hakijan ensimmäinen EU-hanke, on aina hyvä idea tukeutua asiantuntija-apuun hankesuunnittelussa.

Gorlella on myös tietyt vaatimukset, joihin hän uskoo menestyksekkään EU-yhteistyöhankkeen perustuvan:

Huolellinen suunnittelu: Ennen hankkeen alkamista, on tärkeää suunnitella kaikki hankkeen aspektit huolellisesti, mukaan lukien työsuunnitelma, budjetti ja riskinhallintasuunnitelma. Suunnittelu auttaa varmistamaan, että hanke pysyy aikataulussa ja onnistuu tavoitteissaan.

Tehokas kommunikaatio ja yhteistyö: On tärkeää vakiinnuttaa kommunikaatio- ja yhteistyökanavat hankekumppanien välillä. Näin voidaan varmistaa se, että kaikki ovat samalla sivulla hankkeen etenemisestä ja sen seuraavista askelista.

Vahva hankekoordinaatio: Hankkeen koordinaattorilla tulee olla oikeat taidot ja kokemus kompleksisen ja monitahoisen yhteistyöhankkeen loppuun saattamiseksi. Koordinaattorin tulee osata ohjata hanketta, ratkaista ristiriitoja sekä tehdä tarvittavat päätökset tehokkaasti.

Säännöllinen raportointi: EU-rahoitteiset hankkeet vaativat säännöllistä raportointia hankkeen etenemisestä rahoittavalle taholle. Raportoinnin tulee olla riittävän tarkkaa ja kattavaa. On tärkeää pitää silmällä kaikkia hankkeen osa-alueita ja menoja, jotta raporttien laatiminen on helpompaa.

EU:n sääntöjen noudattaminen: EU-rahoitteisten hankkeiden tulee noudattaa kaikkia EU:n sääntöjä ja asetuksia. Tähän lukeutuu muun muassa ohjeet taloushallintoon, julkisiin hankintoihin ja eettisiin käytäntöihin liittyen. Hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla tulisi olla hyvä käsitys relevanteista käytännöistä ennen hankkeen aloittamista.

 

 

Hanke: AEGIS – Advanced, Efficient and Green Intermodal System

Rahoitusohjelma: Horisontti 2020

Pääkoordinaattori: SINTEF OCEAN AS

Pirkanmaalainen yhteistyökumppani: Cargotec Oyj

EU-rahoitusosuus: 7 510 375 €, josta Cargotecin osuus 1 052 250 €

Toteuttamisaika: kesäkuu 2020 – toukokuu 2023

Hankkeen verkkosivut: AEGIS