Euroopan komissio avasi 28.4. uuden ehdotuspyynnön LIFE-ohjelman puitteissa. Rahoitusta on jaossa noin 373 miljoonaa euroa, josta yli 290 miljoonaa euroa ympäristö-alaohjelmalle ja yli 82 miljoonaa euroa ilmasto-alaohjelmalle. Tämän vuoden haussa etsitään erityisesti sellaisia ympäristö- ja ilmastoprojekteja, jotka ovat lähellä markkinoita (close-to-market projects) ja esittävät uusia ratkaisuja esimerkiksi kiertotalouteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai resurssitehokkuuteen, eli erityisesti ns. clean-tech -yrityksille. Rahoitusta voi saada jopa 60% hankkeen kokonaiskustannuksista. Ehdotuspyynnön deadlinet ovat syyskuussa 2017, tarkat alaohjelmakohtaiset päivämäärät sekä paljon muuta lisätietoa löydät täältä.

Ehdotuspyyntöön liittyen järjestettiin LIFE-infopäivä 31.5. Brysselissä. Tapahtumassa kerrottiin lisää rahoitusmahdollisuuksista ja annettiin vinkkejä hakuprosessiin. Liitteenä on esitys ilmastotoimiin liittyvistä prioriteeteista sekä EASME:n kattava ohjeistus hakemiseen ja budjetin tekemiseen. Tapahtumassa esiteltiin myös edellisistä ehdotuspyynnöistä rahoitusta saaneita projekteja, niihin pääset tutustumaan täältä. 

Euroopan komissio esitti viime syksynä laajoja uudistuksia EU:n televiestintäsääntöihin. Komission kolme tärkeää stategista tavoitetta vuodelle 2025 ovat kaikkien keskeisten sosioekonomisten toimijoiden mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, kotitalouksien mahdollisuus käyttää vähintään 100Mbit/s siirtonopeuden yhteyksiä sekä kaikkien kaupunkialueiden ja keskeisten teiden ja rautateiden keskeytymätön 5G-palvelu.

Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain massiivisilla investoinneilla, ja siksi komissio ehdotti uutta eurooppalaista sähköisen viestinnän säännöstöä, jonka toimia ovat: kilpailun lisääminen ja investointeihin liittyvän ennustettavuuden parantaminen, radiotaajuuksien tehokkaampi käyttö, vahvempi kuluttajasuoja sekä turvallisempi verkkoympäristö käyttäjille ja tasapuolisemmat säännöt kaikille toimijoille. Uuden säännöstön mahdollistamat investoinnit voisivat kasvattaa EU:n BKT:ta 910 miljardilla eurolla ja luoda 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Säännöstön lisäksi komissio esitteli 5G-verkkojen käyttöönottosuunnitelman. 5G-verkot on tarkoitus saada käyttöön koko EU:n alueella vuodesta 2018 alkaen, ja yhtenä välitavoitteena strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi onkin se, että 5G-palvelun olisi oltava kaupallisesti saatavilla ainakin yhdessä suuressa kaupungissa jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa vuoteen 2020 mennessä. Komissio ja televiestintäalan investoijat suunnittelevat myös riskipääoman tarjoamista startup-yrityksille, jotka kehittävät 5G-ratkaisuja innovatiivisia sovelluksia ja palveluja varten eri teollisuudenaloilla.

5G-verkon edistämisen lisäksi komissio panostaa voimakkaasti kaikkien kansalaisten saatavilla oleviin WiFi-yhteyksiin. WiFi4EU-aloitteen tavoitteena on edistää paikallisviranomaisten tarjoamaa ilmaista nettiyhteyttä kaikille kansalaisille julkisissa rakennuksissa, puistoissa, toreilla ja niiden ympäristöissä. Aloitteen tavoite on saada mukaan ainakin 6000-8000 paikallisyhteisöä, joilla on julkisen palvelun tehtävä. Järjestelmän alkuvaiheen budjetti vuosille 2017-2019 on 120 miljoonaa euroa. Ensimmäisten Wi-Fi-projektien rahoitushaku alkaa heti, kunhan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet rahoituksen. Hakemukset tehdään verkossa ja rahoitus hoidetaan voucherien kautta; tuella rahoitetaan laitteet ja asennuskustannukset, kun taas paikalliset organisaatiot maksavat internetyhteyden ja laitteiden ylläpidon. Rahoitusta hakevissa projekteissa olisi ehdotettava WiFi-yhteyttä alueille, joilla ei vielä ole vastaavia yhteyksiä julkisesti tai yksityisesti järjestettynä.

Lehdistötiedote 9/2016
Kohti 5G-verkkoa
WiFi4EU-aloite

Euroopan komissio on avannut haun vuoden 2020 Green Capital -kaupungiksi sekä vuoden 2019 Green Leaf -kaupungiksi. Kummankin kilpailun hakuaika päättyy 18.10.2017. European Green Capital on valittu vuodesta 2010 lähtien, ja vuoden 2017 titteliä pitää hallussaan Saksan Essen. Green Leaf puolestaan on valittu kolme kertaa, tämän vuoden voittajakaupunki on Irlannin Galway.

Green Capital on tarkoitettu kaupungeille, joissa on yli 100 000 asukasta ja vahvat näytöt ympäristöasioiden edistämisestä. Hakemuksessa tarkastellaan kahtatoista ympäristöindikaattoria, joiden perusteella asiantuntijaraati valitsee esikarsinnasta jatkoon pääsevät kaupungit. Lopullinen voittaja ratkeaa tuomaristolle pidetyn esityksen jälkeen touko-kesäkuussa 2018. Green Capital valitaan noin 1,5 vuotta ennen kyseisen vuoden alkua, jotta voittajalle jää riittävästi aikaa valmistautua vuoden aikana järjestettäviin tapahtumiin. Vuoden 2020 voittajakaupunki saa kilpailun 10-vuotisjuhlan kunniaksi 350 000 euron rahapalkinnon.

Green Leaf -kilpailuun voivat osallistua kaupungit, joiden asukasluku on 20 000 - 100 000. Valintaprosessi on muuten samankaltainen kuin Green Capital -kilpailussa, mutta ympäristöindikaattoreita on kuusi. Valmistautumisaika oman vuoden järjestämiseen on puoli vuotta. Myös vuoden 2019 Green Leaf -voittaja saa rahapalkinnon, jonka suuruus on 75 000 euroa. 

Lisätietoja Green Capital 2020 -kilpailusta
Lisätietoja Green Leaf 2019 -kilpailusta

EU investoi vuosina 2014-2020 koheesiopolitiikan kautta 454 miljardia euroa alueiden välisten erojen vähentämiseen ja kestävän kasvun tukemiseen. Alueiden komitea on ottanut ensimmäisenä EU:n toimielimenä kantaa koheesipolitiikan tulevaisuuteen linjaamalla, että varoja ei tulisi ohjata muualle vaan pitää koheesiopolitiikan osuus EU:n talousarviosta nykyisellä tasolla. Komitean ehdotukset koheesiopolitiikan säilyttämiseksi ja parantamiseksi ovat:
- asianmukainen rahoitus
- konsolidoitu perusrakenne
- joustavuuden lisääminen
- yksinkertaistaminen
- yhteinen strategia
- todellinen kumppanuus
- talouden ohjausjärjestelmän parantaminen

Lisätietoja

Brysselissä järjestetään 28.-29.6. Net Futures 2017 -konferenssi, jonka teemana on "Internet, the economy and society in 2027". Käynnissä on ennennäkemätön teknologinen vallankumous, jota internet vie eteenpäin, ja tilaisuuden tarkoitus on herätellä poliittisia päättäjiä ja muita sidosryhmiä ymmärtämään muutoksia ja niiden nopeutta. Tapahtumassa on paljon mielenkiintoisia puhujia keskustelemassa siitä, millaiselta yhteiskuntamme näyttää vuonna 2027.

Lisätietoja
Ilmoittautuminen (hinta 40€)

Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-instrumentin ensimmäinen vaikuttavuusarvio on tehty. Kolmessa vuodessa pk-instrumentti on saanut yli 31 000 hakemusta; 2457 yritystä on saanut rahoitusta yhteensä noin 882 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakauden aikana rahoitusta jaetaan kolme miljardia euroa. Nyt julkaistu raportti tarkastelee myös rahoitettujen hankkeiden tuloksia, vaikka mitattavat tulokset voivatkin näkyä pienellä viiveellä. Muun muassa patenttien ja yksityisen rahoituksen valossa tulokset näyttävät kuitenkin lupaavilta.

Lähde: Tekes

Komissio on avannut ehdotuspyynnön liittyen suositukseen “Upskilling Pathways: New Opportunities for Adults”. Tarkoituksena on tukea projekteja, joilla edistetään kouluttamattomien aikuisten taitoja. Haun budjetti on 1 000 000 euroa, ja siitä rahoitetaan 1-4 projektia; näin ollen haettava summa voi olla 250 000 eurosta miljoonaan euroon. Enintään 80% hankkeen kokonaiskustannuksista voidaan kattaa tästä rahoituksesta. Päähakijaksi hyväksytään julkisyhteisöt jotka ovat vastuussa kansallisesti tai alueellisesti aikuisten osaamisen kehittämisestä. Hakijat voivat olla yksittäisiä tai kansallisia konsortioita, ja myös kansainväliset kumppanuudet hyväksytään, kunhan projektin fokus on yhdessä kohdemaassa. Haku päättyy 30.6.2017.

Lisätietoja ja hakulomake

Hakuun liittyen järjestettiin infowebinaari 16.5., ja tämän infotilaisuuden esitys sekä esitetyistä kysymyksistä tehty kooste löytyvät alta.

Komissio on julkaissut raportin "ICT for work: Digital skills in the workplace". Raportti osoittaa, että digiteknologiaa pitää hallita muillakin kuin perinteisesti digitalisaatioon yhdistetyillä aloilla; esimerkiksi maataloudessa, rakennusalalla ja terveydenhuollossa digitaidot ovat nykyään olennainen osa työtehtävissä pärjäämistä. Raportin mukaan valtaosa EU-alueen työpaikoista käyttää jonkinlaista digiteknologiaa, ja useimmat työpaikat vaativat edes perustason taitoja. Raportissa suositellaan tiedostamaan digitaitojen tarpeellisuus ja panostamaan koulutukseen ja taitojen ylläpitämiseen, unohtamatta yksilöllisyyttä ja erilaisten töiden vaatimia erilaisia taitoja. Lisätietoja löydät täältä ja raportin täältä.

SEED-projekti avaa kesäkuussa Silver Economy Award -kilpailun, jolla halutaan palkita innovatiivinen tuote tai palvelu joka parantaa seniorikansalaisten elämänlaatua. Kilpailuun voivat osallistua julkiset viranomaiset, yritykset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, kuluttamiseen tai työllisyyteen ja koulutukseen. Kilpailun hakuaika on 8.6.-15.11.2017.

Lisätietoja ja hakuohjeet löydät täältä.

Komissio on julkaissut pohdinta-asiakirjan, jonka tarkoitus on aloittaa keskustelu siitä, miten EU ja jäsenvaltiot voisivat muokata globalisaatiota niin, että eurooppalaiset hyötyvät siitä tasapuolisemmin. Globalisaatio hyödyttää Eurooppaa monin tavoin, mutta aiheuttaa myös haasteita. Pohdinta-asiakirjassa käsitellään muun muassa sitä, mitä globalisaatio on merkinnyt EU:lle: maailmankauppa on lisännyt talouskasvua, sillä vienti lisää työllisyyttä ja halvempi tuonti hyödyttää erityisesti vähävaraisia talouksia. Eurooppaan vaikuttaa muiden maiden erilaiset normit työsuhteisiin, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja tämä haastaa eurooppalaisia yrityksiä.

Pohdinta-asiakirjassa todetaan, että globalisaatiosta voi olla hyötyä, jos sitä hallitaan asianmukaisesti. Suhteessa EU:n ulkopuolisiin toimijoihin asiakirja keskittyy tarpeeseen muovata aidosti kestävä maailmanjärjestys, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja tavoitteisiin. EU:n sisällä puolestaan on kehitettävä välineitä kansalaisten suojeluun ja voimaannuttamiseen sosiaalipoliittisten toimien avulla.

Lähde: komission lehdistötiedote

Komissio arvioi parhaillaan ITS-direktiiviä, jonka tarkoitus on tukea koordinoitua ja yhtenäistä älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa ja käyttöä Euroopan Unionissa. Osana tätä arviointia komissio järjestää direktiivistä kuulemisen, johon voivat osallistua kaikki kiinnostuneet sidosryhmät. Kuuleminen on avoinna 28.7. saakka.

Lisätietoja
Kuulemislomake

Komissio on julkaissut raportin hyvistä käytännöistä energiatehokkuuden edistämiseksi. Julkaisu esittelee eri puolilta Eurooppaa projekteja, joilla on ollut vaikutusta rakennusten energiatehokkuuteen (esimerkiksi Total Concept -projekti, jossa Tampere-talo on yksi pilottikohteista) sekä teollisuuden, yritysten, palveluiden ja tuotteiden energiatehokkuuden parantamiseen. Myös poliittisia ratkaisuja sekä rahoitusmahdollisuuksia energiatehokkuuden edistämiseksi on käyty läpi.

Horisontti 2020 -rahoitusohjelman puolivälin julkiseen arviointiin tuli liki 300 vastausta jäsenmaiden viranomaisilta ja rahoitushakuihin osallistuneilta sidosryhmiltä. Horisontti 2020 sai paljon hyvää palautetta, mutta myös parannusehdotuksia tuli runsaasti. Yksi merkittävä ongelma on alhainen onnistumisprosentti - vain 13-14% hakijoista saa rahoitusta, mikä koetaan lannistavaksi. Myös liikaa työtä vaativat hakemukset sekä riittämätön palaute hakemuksista koettiin Horisontti 2020 -ohjelman heikkoudeksi. Rahoituksen maantieteellinen keskittyminen on ongelmallista, sillä viisi maata saa noin kaksi kolmasosaa kaikesta H2020-rahoituksesta, kun keski- ja itäeurooppalaiset maat saavat vain vähän yli neljä prosenttia.

Yritykset eivät välttämättä näe rahoitusohjelman hyötyjä niin selvästi kuin yliopistot ja tutkimuslaitokset, ja ohjelmaan liittyvä byrokratia voi tuntua yrityksissä liian raskaalta. Ohjelman arvioinneissa ja valintaprosesseissa käytettäviä asiantuntijoita pitäisi saada enemmän yritysmaailman puolelta, ja näiden asiantuntijoiden valinnassa tarvittaisiin enemmän läpinäkyvyyttä. Kiinnostus EU-rahoitukseen jäsenmaiden ulkopuolella on laskenut, mitä selittää vain joidenkin maiden osalta sääntömuutokset.

Lähde: Science Businessin artikkeli

Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki ovat myöntäneet ELENAlle (European Local Energy Assistance) 30 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tästä 20 miljoonaa euroa on tarkoitettu energiatehokkuusprojektien ja yleisten uusiutuvaa energiaa edistävien projektien tukemiseen ja 10 miljoonaa euroa kestävän liikenteen projekteihin.

ELENA on vuonna 2009 perustettu aloite ja sen idea on olla tekninen apuväline, jolla tuetaan ilmastonmuutosta torjuvien investointiohjelmien valmistelua ja taustatutkimusta.

Lisätietoja

Regional Innovation Monitor Plus (RIM Plus) -hanke on keskittynyt vuosina 2015-2016 analysoimaan erityisesti uudistuvan teollisuuden trendejä, kehityssuuntia ja politiikkamekanismeja. Nyt julkaistu loppuraportti antaa laajan kuvan maailmanlaajuisen teknologiakehityksen alueellisesta ilmenemisestä. Teknologinen kehitys ja sen hyödyntäminen on keskittynyt tietyille alueille, mutta toisaalta teollisuuden uudistamisen tarvetta on kaikissa jäsenmaissa riippumatta niiden kehitystasosta. Ydinalueiden ulkopuolellakin on paljon osaamista, mutta tämän potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan vahvoja verkostoja. Voit lukea raportin kokonaisuudessaan liitteestä.

Euroopan komissio on julkaissut huhtikuussa Älykkäiden kylien toimintaohjelman (Smart Villages Action Plan), jossa esitellään useita erilaisia aloitteita maaseudun kehityksen edistämiseksi. Toimintaohjelman taustalla on syyskuussa 2016 tehty Corkin julistus 2.0, jossa yli 340 maaseudun eurooppalaista sidosryhmää oli mukana kehittämässä visiota maaseutualueiden tulevaisuudesta. Erityisesti digitalisaation tuomien haasteiden ratkominen sekä mahdollisuudet kehittää verkostoja ja palveluita uusien innovaatioiden avulla ovat olennainen osa toimintaohjelmaa.

EU tukee älykkäiden kylien kehittämistä monin tavoin, muun muassa panostamalla yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja koheesiopolitiikkaan sekä tarjoamalla rahoitusmahdollisuuksia Horisontti 2020 -ohjelman kautta. Erilaisia konkreettisia toimia konseptin edistämiseksi on suunniteltu useita, ja tällä hetkellä älykkäiden kylien toimintaohjelmaan liittyen komissiolla on avoinna pilottiprojektihaku "älykkäät ekososiaaliset kylät", jonka deadline on 17.5. Lisätietoa tästä ja muista toimista löydät Smart Villages -liitteestä.

European Robotics Forum on tapahtuma, jota euRobotics-yhteisö organisoi SPARC-kumppanuuden kautta.  ERF on robotiikka-alan suurin sidosryhmien kohtaamispaikka, ja se kiertää vuosittain Euroopan eri maissa; ensimmäinen ERF järjestettiin vuonna 2010 San Sebastianissa, ja vuoden 2017 foorumi pidettiin maaliskuussa Edinburghissa. Foorumi käsittelee ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja teknisiä robotiikkaan liittyviä teemoja ja tutkimuksia, ja myös EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetut hankkeet ja kehitysprojektit saavat näkyvyyttä.

ERF2018 järjestetään Tampereella 13.-15.3.2018. Tilaisuuden teema on "korkeatasoinen tutkimus luo uutta liiketoimintaa", ja esimerkiksi ihminen-robotti -yhteistyön turvallisuus ja robotiikan mahdollisuudet teollisuudessa ja palvelutehtävissä ovat esillä. Tilaisuuden järjestää Suomen Robotiikkayhdistys ry yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. TTY:lle robotiikka on erittäin ajankohtainen aihe, sillä se aloittaa uuden robotiikan pääainekokonaisuuden lukukaudella 2017-2018. Tampereella järjestettävä konferenssi on tärkeä tilaisuus paitsi suomalaiselle myös erityisesti tamperelaiselle robotiikkaosaamiselle.

TTY:n uutinen
European Robotics Forum 2018

Vuoden 2016 loppupuolella avoinna olleesta Luova Eurooppa -hausta rahoitusta on saanut 81 hanketta, joista 66 pientä ja 15 suurta yhteistyöhanketta. Suomalaisia kumppaneita on kaikkiaan kahdeksassa projektissa, joista kuusi on pientä ja kaksi isoa hanketta. Haussa vastaanotettiin 548 hakemusta, ja valituille 81 projektille myönnettiin rahoitusta yhteensä 35,5 miljoonaa euroa.

Tamperelaisten toimijoiden menestys tällä hakukierroksella oli hyvä, sillä kahdeksan suomalaisosallistujan joukosta peräti kolme on Tampereelta:
- Sounds of Changes, koordinaattorina Flygvapenmuseum (SE), suomalainen partneri Työväen museoyhdistys ry
- AUDIENCE BLENDING by ARTS Europe, koordinaattorina GC De Zeyp (BE), suomalainen partneri Esteetön taide ja kulttuuri ry
- EXCITE - Exchange of international talent in Europe, koordinaattorina KulturUngdom (SE), suomalainen partneri Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy
 

Lisätietoja

Alueiden komitea on julkaissut raportin maaraporttien alueellisesta analyysistä. Euroopan komissio julkaisee vuosittain maaraportit, joissa tarkastellaan makrotalouden epätasapainojen ehkäisemistä ja korjaamista sekä edellisen vuoden maakohtaisten suositusten toimeenpanoa. Alueiden komitean julkaisema raportti perehtyy näiden haasteiden alueelliseen ulottuvuuteen ja alueellisten viranomaisten rooliin maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa.

WEARsustain jakaa kahden vuoden aikana 2,4 miljoonaa euroa puettavan tekniikan ja älytekstiilien kehittäjille. Nyt avoinna olevassa haussa etsitään 24 tiimiä, joista jokainen saa 50 000 euron innovaatiosetelin vauhdittamaan esteettisen, eettisen, ympäristöystävällisen ja kestävän teknologian kehittämistä. Tarkoitus on yhdistää luovien ammattilaisten ja teknologiaosaajien parhaat taidot, ja projektit saavat tukea mentoreilta ideoiden toteuttamiseen.

Ehdotusten pitää liittyä yhteen tai useampaan seuraavista haasteista:
- ympäristö
- käyttö ja uudelleenkäyttö vs. jäte
- keho, fysiologia, somatiikka
- energia
- henkinen terveys
- sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen
- avoin kategoria

Haku on avoinna 31.5.2017 saakka. Lisätietoja ja hakuohjeet löydät täältä.